Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva yllä - Copyright © Pim GMX

ETELÄAFRIKANKETTU (Vulpes chama)

Eteläafrikankettu on pieni, sillä on painoa 3,6 - 5,0 kg.

Sen vaalean ruskeassa turkissa on hopeisia harmaan sävyjä ja siitä käytetäänkin myös nimityksiä hopeakettu taikka hopeasakaali.

Kuonon kärjestä hännän juureen pituutta on 45 - 61 cm. Tuuhakan, 30 - 40 cm pitkän hännän pää on aina musta. Hännässä karvojen pituus on 5,5 cm. Hartiakorkeus on 28 - 33 cm.

Ravinto

Eteläafrikankettu on kaikkiruokainen, pienet jyrsijät ovat kuitenkin pääravintoa. Muuta ravintoa ovat liskot, hyönteiset, kasvikset ja haaskatkin.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Eteläafrikankettu (Vulpes chama), Copyright Kilara



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Copyright © Mary Wu

Elinympäristöt ja -tavat

Eteläafrikankettu viihtyy aukeilla, ruohoisilla savanneilla ja kivikkoisilla ylämailla. Laji elää yksin taikka pareina ja liikkuu öisin. Pennut tosin pesäpaikoilla liikkuvat ja leikkivät ulkosalla pesän edustalla päiväaikoinakin. Joskus eteläafrikanketut pesivät myös pieninä yhteisöinä.

Lisääntyminen

Kantoaika on 51 - 53 päivää ja sen jälkeen syntyy pentue, kooltaan 3 - 6. Syntymäpaino on pieni, 50 - 100 grammaa.

Pennut ovat täysikasvuisia aikuisia vuoden ikäisinä, vaikkakin lisääntymiskyky on saavutettu jo 9 kuukauden iässä.

Elinvuosia kertyy enimmillään noin 10.

Levinneisyys

Eteläafrikankettu elää nimensä mukaisesti Etelä-Afrikassa ja on ainoa varsinaisten kettujen (Vulpes) edustaja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Laji on jopa hieman laajentanut asuinalueitaan viime vuosikymmeninä.

Maat, joissa elää eteläafrikankettu: Angola, Botswana, Namibia ja Etelä-Afrikka.

Eteläafrikanketun nimiä eri kielillä

- englanti: silver fox, silver jackal
- ranska: le renard du Cap
- espanja: Zorro Chama, Zorro del Cabo
- afrikaans: silwervos, silwerjakkals, draaijakkals

Uhanalaisuus

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan eteläafrikanketun tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa. Eteläafrikankettu on jopa laajentanut elinalueitaan viime vuosikymmeninä.

Toisaalta, eräillä seuduilla aavikoituminen on vähentänyt sen elinmahdollisuuksia. Maatalouden harjoittajat myrkyttävät laittomasti eteläafrikankettuja, mikä muodostaa niille suurimman uhan.

Lähteet
Animal Diversity Web: Vulpes chama - Cape fox
International Union for Conservation of Nature and Natural Resources IUCN
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset
BBC Science & Nature Wildfacts
Encyclopedia of Life



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Copyright © Mary Wu



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Eteläafrikankettu (Vulpes chama), Copyright Jeppestown