Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright
Alexei Znamensky
PAMPAKETTU (Pseudalopex gymnocercus)
Pampaketulla on ollut Suomessa, taikka muualla maailmassa käytössä useita nimiä, se on
ollut myös Azaran zorro tai kettu, pampan harmaakettu ja
Paraguayn kettu. Nimiviidakko meillä on taakse jäänyttä aikaa,
sillä nisäkkäiden nimiuudistuksen jälkeen tälläkin lajilla on yksi nimi,
se on pampakettu.
Zorroksi sitä toki voi myös aina kutsua, sillä
kaikki Etelä-Amerikan ketut ovat zorroja.
Ominaisuuksia
Painoa on 4 - 6,5 kg, joten
pampakettu ei ole ihan pikkuruinen Etelä-Amerikan pienten kettujen joukossa.
Ruumiilla on pituutta 65 cm - säkäkorkeutta on 40 cm.
Alalajeja 5
Lycalopex gymnocercus gymnocercus
Lycalopex gymnocercus antiquus
Lycalopex gymnocercus domeykoanus
Lycalopex gymnocercus gracilis
Lycalopex gymnocercus maullinicus
Ravinto
Ruokavaliossa pampaketulla ovat erikoislajikkeena rusakot, joita on istutettu
Etelä-Amerikkaan. Useimpien muiden kettujen tavoin pampaketulle maistuvat
myös erilaiset pikkunisäkkäät, jänikset ja linnut - jälkiruoaksi on hyvä napostella
ja pistellä poskeen hedelmiä.
Pampakettu on erityisen perso makealle,
joten myös sokeriruoko on sen ahnaasti tavoittelema välipala. Myös kanavarkaisiin
se voi joskus hämärän turvin sortua.
Creative Commons
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, pampakettu (Pseudalopex gymnocercus) Copyright
Ronai Rocha
Paikoilleen jämähtäminen
Pampakettu voi joskus käyttäytyä kaukaisen sukulaisensa supikoiran tavoin.
Ihmisen nähdessään se voi jähmettyä paikoilleen sen sijaan, että pinkaisisi pakoon.
Creative Commons
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat, pampakettu (Pseudalopex gymnocercus) Copyright
Cláudio Timm
Ei uhanalainen
Pampakettuja on määrällisesti niin paljon, että
laji ei ole uhanalainen. Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union)
on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan pampaketun tilan elinvoimaiseksi
(LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa.
Creative Commons
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Pampaketun levinneisyyskartta Copyright
Udo Schröter
Elinympäristö ja levinneisyys
Pampakettu elää Etelä-Amerikan ruohoaroilla eli pampalla,
mutta sen voi kohdata myös autiomaassa tai aukkoisissa metsissä. Tiheitä metsiä
se karttaa. Myös vuorilla se on yleinen aina kilometrin korkeuteen asti ja sen
väitetään joskus kavunneen aina 4000 metrin korkeudelle asti.
Pampakettu on
yleinen etenkin Argentiinassa, jossa sitä tavataan Andien itärinteiltä aina
Atlantin rannikolle asti. Myös Paraguay, Uruguay, Bolivia ja Brasilia ovat
niiden viiden Etelä-Amerikan maan joukossa, joissa elää pampakettu.
Lisääntyminen
Lisääntymisaikana naaras piilottelee kantavana ollessaan
pensaiden taikka puiden juurakoiden suojiin kaivetussa pesäluolakolossa.
Tämä luolan tapainen on yleensä jonkin muun lajin jäljiltä valmiiksi jäänyt.
Kantoaika on 55-60 vuorokautta ja pentuja syntyy 3-5.
Uros tuo emolle ruokaa pesälle, tämän hoivatessa pentujaan.
Lähteet
Azara's zorro (Pseudalopex gymnocercus)
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset
ADW Animal Diversity Web
IUCN
Creative Commons
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, pampakettu (Pseudalopex gymnocercus) Copyright
Ronai Rocha
Creative Commons
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, pampakettu (Pseudalopex gymnocercus) Copyright
Cláudio Timm