Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - ja alla vasemmalla Copyright
©
Michelle Bender
Elinympäristö ja ravinto
Supikoira suosii erityisesti
kosteita lehti- ja sekametsiä, joissa on rehevä aluskasvillisuus. Vesistöjen läheisyydessä se viihtyy
etsien ruokaa rannoilta ja rantavesistä. Tällöin se syö myös sammakoita ja kaloja.
Muutoin kaikkiruokaisen supikoiran pääravintona ovat pikkujyrsijät - lisäksi myös hyönteiset
ja kasvisruoka.
Supikoira on kömpelö keräilijä ja syö sitä, mitä löytää ja saa kiinni. Synteesi sen ravinnosta (84
aineistoa eri puolilta levinneisyysaluetta) osoitti sen luultuakin kaikkiruokaisemmaksi.
Pikkunisäkkäät muodostavat pääosan supikoiran ravinnosta monilla alueilla, mutta se käyttää
paljon myös kasviravintoa kaikkialla, missä sitä on tutkittu. Lintuja, matelijoita, sammakoita,
raatoja ja selkärangattomia esiintyy ravinnossa vaihtelevasti alueen ja vuodenajan mukaan.
Yleisesti ottaen riistalintuja on ravinnossa vain vähän. Petopoistokokeetkaan eivät anna
vakuuttavaa näyttöä supikoiran haitallisuudesta linnustolle, joten sen vahingollisuutta tässä
suhteessa on liioiteltu.
Marjasato on supikoiralle tärkeä, sillä etenkin mustikoilla ja puolukoilla se
lihottaa itseään ennen talviunta. Talviaikoina haaskat ja jätteet muodostavat tärkeän ravintolähteen silloin,
kun supikoira ei ole vetäytynyt talvilevolle. (Kaarina Kauhala: Tulokaspeto supikoira - kuviteltu vai todellinen uhka? - huhtikuu 2011
Suomen nisäkästieteen päivät)
Talviunilla
Supikoira on lyhytjalkainen, joten paksujen luminietosten aikana
sen liikkuminen ja ravinnon etsiminen on vaikeaa. Siksi se on sopeutunut nukkumaan talvisin.
Supikoira on koiraeläimistä ainoa, joka nukkuu talviunta.
Levinneisyysalueensa pohjoisosissa supikoira nukkuu talviunta ketun- tai
mäyränluolassa tai itse kaivamassaan luolassa. Talviuni on lyhyt ja kevyttä,
ei edes varsinainen horros. Tosin joskus talviunikin voi olla aika sikeää.
Sikeimmän unen aikana supikoiran
ruumiinlämpö laskee muutaman asteen ja aineenvaihdunta hidastuu
25 prosenttia. Mäyrään verrattuna supikoiran talviuni
on sekä syksyllä että keväällä pari viikkoa lyhempi. Talviunille supikoira asettuu
marras-joulukuussa talven tulon mukaan. Ensin talviunille käyvät vanhemmat eläimet
ja viimeiseksi nuoret.
Joskus mäyrä ja supikoira
saattavat uinailla samassa talvipesässä. Leutoina talvina
supikoira on liikkeellä koko talven.
Yön etsijä
Supikoira liikkuu
yleensä öiseen aikaan, se on "yön etsijä". Sen tieteellisessä nimessä
Nyctereutes alkuosa tulee kreikan sanasta "nuktos", joka on yö-sanan
genetiivi ja loppuosan "ereuna" on etsivä.
Sekä elävä supikoira - että supikoiran raato tiellä on riski autoilijalle
Supikoirat liikkuvat paljon maanteillä ja liikenteen seassa niitä jää autojen alle.
Supikoiran raato tiellä voi aiheuttaa liikenneturvallisuusriskin, ja siksi raadot on ensitilassa toimitettava
pois tieltä.
Kun näkee ajoradalla jonkin (erityisesti elävän, mutta myös kuolleen) eläimen, on osattava toimia nopeassa tilanteessa oikein.
Jos autoilija näkee tiellä supikoiran, jäniksen, hirven tai muun eläimen ja yrittää väistää sitä -
ja ajautuu tällöin vastaantulijoiden kaistalle ja törmää vastaantulijaan, on hän syyllinen.
Samoin, autoilija on silloinkin syyllinen, kun hän eläimen tiellä nähdessään tekee äkkijarrutuksen
ja hänen takanaan tuleva auto törmää perään.
Mikäli autoilija törmää eläimeen, hänen on varmistettava, ettei eläin jää kitumaan.
Autoilijan on ehdottomasti mentävä katsomaan, onko eläin vielä hengissä. Eläimen heitteillejättö on rikos, toteaa ylikomisario Jari Strengell Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.
- Jos eläin on vielä hengissä ja kituu, se on lopetettava. Kuollut eläin on myös siirrettävä tieltä, ettei siitä ole vaaraa muille liikenteessä kulkijoille.
Jos näkee tien lähellä tai tiellä hirven, on siitä varoitettava muuta liikennettä esimerkiksi valoja väläyttelemällä.
Viranomaiseen on otettava yhteys, mikäli hirviä liikkuu hirviaidan tien puolella.
(Yle Uutiset 16.10.2015: Supikoiran raato tiellä on riski autoilijalle - Yle Uutiset 30.9.2015: Ajoitko supikoiran tai jäniksen päälle? Saatoit tehdä rikoksen).
Valkoinen supikoira sinisilmin.
Ainakin eläintarhoissa elää ihan valkoisiakin supikoiria.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
©
Tambako The Jaguar
Lisääntyminen
Kiima-aika on helmi-maaliskuussa, narttu kantaa noin 60 vrk
ja pentueen koko on Suomessa 6 - 12. Kannan harventuessa poikasmäärä
voi kohota ja olla liki 20 poikasta yhdessä poikueessa.
Monilla koiraeläimillä on varsin suuret pentueet. Supikoira ja sen pohjoinen
serkku naali ovat koiraeläintenkin joukossa suurperheellisiä: niillä on noin
kaksi kertaa niin suuret pentueet kuin esimerkiksi ketulla.
Suomessa ketulle syntyy keskimäärin 5 pentua.
Supikoira on yksiavioinen ja uros osallistuu pentujen hoitoon.
Supikoira synnyttää yleensä luolaan, missä on kylmä lämpimänäkin
kesäpäivänä, joten urosta tarvitaan pentuja lämmittämään.
Koska naaras joutuu olemaan pesältä poissa yhtäjaksoisesti monta tuntia
saadakseen riittävästi ravintoa suuren pentueen imettämiseksi, pennut eivät
selviäisi ilman urosta.
Useimmat koiraeläinurokset osallistuvat
pentujen hoitoon, mutta supikoiralla työnjako uroksen ja naaraan välillä
on poikkeuksellinen.
Supikoirien radioseurannassa on voitu todeta, että supikoirauros viettää
aikaansa pesällä pentujen kanssa jopa enemmän kuin naaras. Suurimman osan
päivästä uros on lapsenvahtina, kun taas naaras kulkee ravinnonhaussa.
Naaras käy välillä imettämässä pentuja mutta lähtee taas pian etsimään
lisää suuhunpantavaa. Yöllä vanhemmat vuorottelevat, kun toinen on poissa,
toinen on pesällä. Ensimmäisen kuukauden aikana pentuja ei jätetä juuri
koskaan yksin.
Nuorten supikoirien kuolleisuus on suuri: poikasista arviolta vain joka kymmenes jää henkiin.
Niitä uhkaavat monet saalistajat sekä liikenne.
Turkistarhaus - Animalia vaatii tarhauksen lopettamista
Supikoiria kasvatetaan myös turkistarhoissa turkisteollisuuden tarpeisiin.
Turkisala on alkanut kutsumaan suomessa tarhattavaa supikoiraa nimellä suomensupi ja englanniksi
nimellä Finnraccoon. Tämä johtuu siitä, että turkisala pelkää ihmisten yhdistävän supikoiran
lajinimenä lemmikkikoiriin, joiden sukulainen se on.
Turkistarhaus on lainsäädännöllä lopetettu jo muun muassa Iso-Britanniassa, Sveitsissä,
Bulgariassa ja Itävallassa.
Animalia on kampanjoinut jo vuosien ajan,
jotta supikoirien tarhaus maassamme saataisiin loppumaan välittömästi.
Lähteet
Tiesitkö tämän? - Animalia
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset
Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja
Animalia: Supikoiratarhaus
Metsä vastaa: Supikoira
Nurmijärven uutiset: Supikoira on kotoisin Itä-Aasiasta
Luonnossa.net: Supikoiran metsästys
Finnish Large Carnivore Research Project: Supikoira
IUCN
Animal Diversity Web: Nyctereutes procyonoides
Kaleva 6.12.2010: Supikoira on paha tautien levittäjä
All Rights Reserved
*Kuva Copyright
©
Flickr/Ellen van Yperen (Truus & Zoo)
Used with permission.
