Menu
Susisivut
Kuvissa yllä Saharaa Tunisiassa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä - Copyright Club Med UK


HIEKKAKETTU (Vulpes rueppelli)

Hiekkakettu elää aavikoilla ympäristössä, jossa minkään elollisen ei enää uskoisi selviytyvän. Se on legendaarinen kyvystään selviytyä äärimmäisissä oloissa.

Kamppailu elintilasta ketun (Vulpes vulpes) kanssa on ajanut hiekkaketun elämään ja selviytymään äärioloissa, joissa kettu ei elä eikä selviydy. Hiekkakettu elää hiekka-aavikoilla ja puoliaavikoilla.

Se karttaa Saharan hiekka-aavikoiden keskisiä, autioimpia osia, eläen kivisemmillä ja vaihtelevammilla maisema-tyypeillä, hiekka-alueiden laitamilla. Se elää myös puuttomilla rannikko-alueilla.

Laji selviytyy myös sellaisilla seuduilla, joilla ei ole lainkaan vettä, kuten keskisessä Saudi-Arabiassa, Algeriassa, taikka läntisessä Saharassa.

Ravinto

Hiekkakettu on kaikkiruokainen ja saalistelee yksin öiseen aikaan, ehkä eniten illan hämärissä ja aamun koittaessa. Se syö miltei kaikkea, mitä se kulkiessaan löytää. Kasviksia ja juuria, pieniä nisäkkäitä, hyönteisiä, lintuja ja munia. Myös kotieläinten kimppuun se käy piskuisesta koostaan huolimatta, mutta kotieläimenkin on oltava pieni - vaikkapa lampaanvasa.

Uhanalaisuus

Hiekkakettu on puutteellisesti tunnettu (DD, Data Deficient), joten sen uhanalaisuutta ei voida määrittää.

Hiekkakettu Vulpes rueppelli

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright HelmutBoehm


Vähällä vedellä toimeentuleva

On uskomus, jonka mukaan hiekkakettu saa vettä niin, että se nostaa kuononsa tuuleen. Tarvitaan vain leudonkostea tuulenhenkäys - ja hiekkakettu "juo" tuulen mukana kulkevan kosteuden.

Lisääntyminen ja käyttäytyminen

Lisääntyminen lienee hyvin samanlaista, kuin muillakin ketuilla. Tietämys siitä on vähäistä. Kantoajaksi arvioidaan noin 50 vuorokautta ja sokeita pentuja syntyy useampia, ehkä tavallisimmin 2 - 3. Neljän kuukauden ikäisinä pentujen arvioidaan olevan jo melkomoisia selviytyjiä - ja vuoden iässä on saavutettu aikuisuus.

Hiekkaketut voivat liikkua pareina lisääntymisaikana - ja pienet perhelaumatkin ovat mahdollisia. Pääsääntöisesti tämä laji elelee yksin.
Hiekkaketun levinneisyys

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Levinneisyyskartta Copyright Udo Schröter


Levinneisyys

Hiekkakettu asustaa sekä Pohjois-Afrikassa että Arabian niemimaan aavikoilla, ja sieltä itään aina Afganistaniin asti.

Maat, joissa laji elää: Afganistan, Algeria, Tsad, Egypti, Iran, Irak, Israel, Jordania, Libya, Mali, Mauritania, Marokko, Niger, Saudi-Arabia, Sudan, Tunisia ja Jemen.

Ei jätä paljon jälkiä

Hiekkaketun jalkapohjissa eli polkuanturoissa on karvapeitettä. Karvoitus jakaa sen painoa niin, että jalka ei uppoa hiekkaan. Hiekalle jää hiekkaketun siitä kuljettua varsin heikko ja epäselvä jälki.

Näyttää fennekiltä

Ulkonäöltään hiekkakettu muistuttaa fennekkiä, mutta on sitä suurempi. Ruumiin pituus on 40 - 52 cm ja hartiakorkeus on 30 cm. Painoa on 1,2 - 3,6 kg - keskimääräinen paino 1,7 kg.

Turkin väritys on hiekanvaalean ruskea. Tummempaa harmaata on turkissaan niillä hiekkaketuilla, jotka ovat sopeutuneet elämään kivikkoalueilla. Pitkän, 25 - 39 cm, ja tuuhakan hännän pää on valkoinen. Jalat ovat lyhyet.

Hiekkaketun korvat ovat suuret.

Alalajit

Vulpes rueppelli rueppelli
Vulpes rueppelli caesia Läntinen Sahara
Vulpes rueppelli cyrenaica Libya
Vulpes rueppelli cufrana Kaakkois-Libya
Vulpes rueppelli sabaea Arabia
Vulpes rueppelli somaliae Somalia
Vulpes rueppelli zarudneyi Iran Baluchistan

Lähteet
The Wild Canines of Egypt by Mark Hunter
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset
The Animal Diversity Web: Vulpes rueppellii - Rüppel's fox
BBC Science & Natur, Wildfacts: Sand fox, Rueppell's fox - Vulpes rueppelli
Koiraeläimet
Hiekkakettu museon vitriinissä - Smithsonian Institution National Museum of Natural History NMNH.
All rights reserved
*Kuva yllä, hiekkakettumalli museoon rakennettuna - Smithsonian Institution National Museum of Natural History NMNH - Copyright - All rights reserved: © Amy - Used with permission.
Arabiankettu
Arabiankettu (Vulpes vulpes arabica)

Tässä hiekkakettusivulla on esittelyssä myös toinen kettu, kuvan arabiankettu. Se ei ole kettulaji, vaan tavallisen punaketun alalaji, joka elää hiekka-autiomaiden armottomissa oloissa. Sopeutumana kuumiin oloihin sillä on pienempi ruumis, kuin ketulla, ja huomattavasti suuremmat korvat.
Kuumissa hiekka-autiomaissa asuvilla fennekillä, hiekkaketulla ja arabianketulla on suuret korvat, joilla eläimet voivat haihduttaa lämpöä ruumiistaan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva - Copyright © shankar s.
Kettu Koiraeläimet

Afrikan kultasusi Tunturisuden sivut Amazoniankoira Tunturisuden sivut Andienkettu Tunturisuden sivut Atamarankettu Tunturisuden sivut Bengalinkettu Tunturisuden sivut Brasiliankettu Tunturisuden sivut Darwininkettu Tunturisuden sivut Dingo Tunturisuden sivut Eteläafrikankettu Tunturisuden sivut Etiopiansusi Tunturisuden sivut Falklandinkoira Tunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu) Tunturisuden sivut Harjasusi Tunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut Hiekkakettu Tunturisuden sivut Isoandienkettu Tunturisuden sivut Juovasakaali Tunturisuden sivut Kaliforniankettu Tunturisuden sivut Kettu Tunturisuden sivut Kit fox Tunturisuden sivut Kojootti Tunturisuden sivut Korsakki Tunturisuden sivut Korvakoira Tunturisuden sivut Kultasakaali Tunturisuden sivut Laulava uudenguineankoira Tunturisuden sivut Mustatäpläkettu Tunturisuden sivut Naali Tunturisuden sivut Pampakettu Tunturisuden sivut Preeriakettu Tunturisuden sivut Punasusi Tunturisuden sivut Ravustajakoira Tunturisuden sivut Sahelinkettu Tunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira) Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira) Tunturisuden sivut Supikoira Tunturisuden sivut Susi Tunturisuden sivut Tiibetinkettu Tunturisuden sivut Vaippasakaali Tunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi) Tunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***