Ravinto
Päivän valoisat ajat harmaaketuilla
kuluvat jossakin maanalaisissa kaivannoissa ja luolissa piilossa lepäillen. Mutta kun
pimeys alkaa kääriä maisemaa vaippaansa, ilmestyvät harmaaketut luolistaan
ja lähtevät saalistusmatkoilleen.
Pikkunisäkkäät ja linnut ovat harmaaketun
tärkeimpiä saaliseläimiä, mutta myös tielle osuvat heinäsirkat ja muut
ötökät tulevat napostelluiksi. Eikä harmaakettu kaihda serkkunsa punaketun tavoin
kaatopaikkoja, tunkioita ja kompostejakaan.
Hieman suuremmatkin eläimet, kanit,
jäävät sen saaliiksi - paikoin kanit ovat jopa harmaaketun pääravintoa.
Oravat ja opossumit saavat varoa harmaakettua. Myös hedelmät ja raadot
ovat ruokalistalla.
Levinneisyys
Harmaaketun asuinaluetta on Amerikka - Etelä-Amerikasta Venezuelan pohjoisosista Pohjois-Amerikkaan,
Kanadan eteläisiin osiin. USA:ssa maan länsi- ja eteläosat ovat sen asuinseutuja -
aivan preerioilla sitä ei tapaa, se on tyypillinen metsien asukki.
Lajin asuttamat maat: Belize, Kanada, Kolumbia, El Salvador,
Guatemala, Honduras, Meksiko, Nicaragua, Panama, USA ja Venezuela.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Andy Reago & Chrissy McClarren
Evoluutio
Urocyon fossiililöydöt osoittavat, että tämä
kettu on yksi kaikkein varhaisimmista kettulajeista. Urocyon cineroargenteus lajina eli jo noin 1,5
miljoonaa vuotta sitten ja sen varhaisemmat esi-isät jo paljon kauemmin, noin
6 miljoonaa vuotta sitten. Kaarina Kauhalan mukaan harmaakettu on vanhin
nykyään elävistä koiraelämistä.
Uhanalaisuus
Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt
uhanalaisuusluokituksessaan harmaaketun tilan elinvoimaiseksi
(LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa.
Kotkat, kojootit, puumat ja punailvekset
ovat harmaaketun vaarallisia vihollisia luonnossa. Mutta ihminen aseineen,
ansoineen ja autoineen on harmaaketullekin se kaikkein suurin vaara.
Harmaakettu ei ole mitenkään erityisesti suojeltu laji, sillä kanta on varsin runsas,
vaikka harmaakettua metsästetäänkin paljon. Noin puoli miljoonaa harmaakettua
metsästetään vuosittain - esimerkiksi Wisconsinissa puolet harmaaketuista
metsästetään joka vuosi. Metsästyksen lisäksi harmaakettu on alttiina
monille taudeille.
Lähteet:
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset
IUCN Red list
Animal Diveristy Web