Susisivut
MUSTATÄPLÄKETTU (Vulpes cana)
Mustatäpläketulla on suuret korvat, joilla kuulee hyvin ja jotka haihduttavat lämpöä aavikoiden kuumissa oloissa - ja 30 cm pitkä, tuuhakka häntä. Hännänpää on joskus musta, joskus valkoinen. Pitkästä hännästä on hyötyä, kun mustatäpläkettu tasapainottelee kallioilla jopa 2000 metrin korkeudessa. Kuonon kärjestä hännän juureen pituutta on 42 cm, eli koko pituus häntineen on 72 cm. Hartiakorkeus on 28 - 30 cm. Turkin yleisväri on vaihtelevakin, mutta yleensä vaalean harmaan kellertävän ruskea. Selkäpuolelta voi löytyä mustempi juova ja joskus turkissa voi olla täpliäkin.
Pikkuriikkinen

Painoa mustatäpläketulla on 1,0 - 1,5 kg. Keskimääräinen aikuisten yksilöiden paino on 1,2 kg. Se on yksi koiraeläinten pienimmistä - ehkä fennekki on vielä sitäkin hieman pienempi, tai sitten pienin on mustatäpläkettu.

Mustatäpläketuilla on erikoiset tassut, sillä niissä ei ole lainkaan karvoja. Liikkuessaan jyrkillä kalliorinteillä ne hyppivät vaivattomasti kielekkeeltä toiselle karvattomien tassujen tarttuessa kiinni kallionpintaan kuin imukupit. Ehkä juuri tämän taituroivan hyppimisen vuoksi niiden liikkeissä on nähty kissamaisia piirteitä.
Vulpes cana
Levinneisyys
Levinneisyys

Mustatäpläkettu on kivierämaiden asukki hiekka-autiomaiden sijaan. Mustatäpläkettu elää Lähi-Idässä Iranissa, Israelissa, Jordaniassa, Omanissa sekä Afganistanissa, Pakistanissa ja Venäjän lounaisosissa - vuorisilla autiomailla ja puoliaavikoilla, mm. Kuolleenmeren lähialueilla. Israelissa sitä tavataan vain Judean ja Negevin autiomaissa, missä se kiipeilee jyrkillä kalliorinteillä ja karuissa kanjoneissa. Alueet ovat hyvin kuumia ja kuivia.

Mustatäpläkettu saattaa asustaa myös Arabian niemimaan autiomaissa, missä vettä ei ole lainkaan saatavilla. Havainnot mustatäpläketusta Saudi-Arabiassa ja Omanissa ovat olemattomia, joten sen läsnäolo näissä maissa on kyseenalaista.

Mustatäpläketun asuinmaat eräin varauksin ovat: Afganistan, Egypti, Iran, Israel, Jordania, Oman, Pakistan, Saudi-Arabia, Turkmenistan, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Jemen.
Ravinto

Mustatäpläkettu on kaikkiruokainen ja saalistaa yksikseen liikkuen öisin. Ruokavalio sisältää pieniä jyrsijöitä, joita se tosin pyytää harvoin, vaikka siihen olisi tilaisuuskin. Tämä johtuu sen pienestä koosta, jonka vuoksi sille ravinnoksi riittävät vaikkapa hyönteisetkin. Niitä sen ravintoon kuuluu erilaisia, kuten heinäsirkkoja, kovakuoriaisia ja termiittejä. Hyönteisiä syövillä eläimillä on yleensä myös hidas aineenvaihdunta, mistä on hyötyä kuumassa ilmastossa. Myös se innolla popsii hedelmiä, viinirypäleitä, oliiveja ja meloneja. Suurimman osan tarvitsemastaan vedestä mustatäpläkettu saa nauttimastaan ravinnosta.

Lisääntyminen

Mustatäpläkettu on yksiavioinen. Kantoaika on noin 50 - 60 vuorokautta ja pentuja syntyy 1 - 3. Sukukypsyys saavutetaan 8 - 12 kuukauden iässä. Elinikä luonnossa 4 - 5 vuotta - mutta kaikkien eläinten tapaan elää tarhaoloissa huomattavasti vanhemmaksi, jopa 10 vuoden ikään.
Alalajit

Alalajeja ei ole.

Vaarantunut laji

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt vuonna 2004 uhanalaisuusluokituksessaan mustatäpläketun tilan vaarantuneeksi (VU, Vulnerable). Vaarantuneeseen lajiin kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta. Mustatäpläkettua on metsästetty holtittomasti kauniin turkkinsa vuoksi. Monissa sen elinmaissa, kuten Afganistanissa, se on täysin vailla minkäänlaista lain suojaa. Esimerkiksi Jordaniassa tapetaan haaskoihin sijoitetuilla myrkyillä systemaattisesti kaikki petoeläimet, ketut siinä mukana. Israel kehittyneenä sivistysvaltiona kykenee toivottavasti suojelemaan myös mustatäpläkettua. Kannan suuruudeksi arvioidaan alle 1 000 aikuista yksilöä. Kannan suuruuden määrittäminen on kuitenkin ylivoimaisen vaikea tehtävä - määrä voi olla pienempikin.

Koiraeläimet


Lähteet
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset
Blanford's Fox (Vulpes cana)

Kuva yllä Copyright Animal Biodiversity in Jordan

Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva alla mustatäpläkettu (Vulpes cana) - Copyright Eyal Bartov
Tasmaniansusi
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***