|
MUSTATÄPLÄKETTU (Vulpes cana)
Mustatäpläketulla on suuret korvat, joilla kuulee hyvin ja jotka haihduttavat lämpöä aavikoiden kuumissa oloissa - ja 30 cm pitkä, tuuhakka häntä. Hännänpää on joskus musta, joskus valkoinen. Pitkästä hännästä on hyötyä, kun mustatäpläkettu tasapainottelee kallioilla jopa 2000 metrin korkeudessa. Kuonon kärjestä hännän juureen pituutta on 42 cm, eli koko pituus häntineen on 72 cm. Hartiakorkeus on 28 - 30 cm. Turkin yleisväri on vaihtelevakin, mutta yleensä vaalean harmaan kellertävän ruskea. Selkäpuolelta voi löytyä mustempi juova ja joskus turkissa voi olla täpliäkin. |
Pikkuriikkinen
Painoa mustatäpläketulla on 1,0 - 1,5 kg. Keskimääräinen aikuisten yksilöiden paino on 1,2 kg. Se on yksi koiraeläinten pienimmistä - ehkä fennekki on vielä sitäkin hieman pienempi, tai sitten pienin on mustatäpläkettu. Mustatäpläketuilla on erikoiset tassut, sillä niissä ei ole lainkaan karvoja. Liikkuessaan jyrkillä kalliorinteillä ne hyppivät vaivattomasti kielekkeeltä toiselle karvattomien tassujen tarttuessa kiinni kallionpintaan kuin imukupit. Ehkä juuri tämän taituroivan hyppimisen vuoksi niiden liikkeissä on nähty kissamaisia piirteitä. |
|
|
|
Levinneisyys
Mustatäpläkettu on kivierämaiden asukki hiekka-autiomaiden sijaan. Mustatäpläkettu elää Lähi-Idässä Iranissa, Israelissa, Jordaniassa, Omanissa sekä Afganistanissa, Pakistanissa ja Venäjän lounaisosissa - vuorisilla autiomailla ja puoliaavikoilla, mm. Kuolleenmeren lähialueilla. Israelissa sitä tavataan vain Judean ja Negevin autiomaissa, missä se kiipeilee jyrkillä kalliorinteillä ja karuissa kanjoneissa. Alueet ovat hyvin kuumia ja kuivia. Mustatäpläkettu saattaa asustaa myös Arabian niemimaan autiomaissa, missä vettä ei ole lainkaan saatavilla. Havainnot mustatäpläketusta Saudi-Arabiassa ja Omanissa ovat olemattomia, joten sen läsnäolo näissä maissa on kyseenalaista. Mustatäpläketun asuinmaat eräin varauksin ovat: Afganistan, Egypti, Iran, Israel, Jordania, Oman, Pakistan, Saudi-Arabia, Turkmenistan, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Jemen. |
Ravinto
Mustatäpläkettu on kaikkiruokainen ja saalistaa yksikseen liikkuen öisin. Ruokavalio sisältää pieniä jyrsijöitä, joita se tosin pyytää harvoin, vaikka siihen olisi tilaisuuskin. Tämä johtuu sen pienestä koosta, jonka vuoksi sille ravinnoksi riittävät vaikkapa hyönteisetkin. Niitä sen ravintoon kuuluu erilaisia, kuten heinäsirkkoja, kovakuoriaisia ja termiittejä. Hyönteisiä syövillä eläimillä on yleensä myös hidas aineenvaihdunta, mistä on hyötyä kuumassa ilmastossa. Myös se innolla popsii hedelmiä, viinirypäleitä, oliiveja ja meloneja. Suurimman osan tarvitsemastaan vedestä mustatäpläkettu saa nauttimastaan ravinnosta. Lisääntyminen Mustatäpläkettu on yksiavioinen. Kantoaika on noin 50 - 60 vuorokautta ja pentuja syntyy 1 - 3. Sukukypsyys saavutetaan 8 - 12 kuukauden iässä. Elinikä luonnossa 4 - 5 vuotta - mutta kaikkien eläinten tapaan elää tarhaoloissa huomattavasti vanhemmaksi, jopa 10 vuoden ikään. |
Alalajit
Alalajeja ei ole. Vaarantunut laji Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt vuonna 2004 uhanalaisuusluokituksessaan mustatäpläketun tilan vaarantuneeksi (VU, Vulnerable). Vaarantuneeseen lajiin kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta. Mustatäpläkettua on metsästetty holtittomasti kauniin turkkinsa vuoksi. Monissa sen elinmaissa, kuten Afganistanissa, se on täysin vailla minkäänlaista lain suojaa. Esimerkiksi Jordaniassa tapetaan haaskoihin sijoitetuilla myrkyillä systemaattisesti kaikki petoeläimet, ketut siinä mukana. Israel kehittyneenä sivistysvaltiona kykenee toivottavasti suojelemaan myös mustatäpläkettua. Kannan suuruudeksi arvioidaan alle 1 000 aikuista yksilöä. Kannan suuruuden määrittäminen on kuitenkin ylivoimaisen vaikea tehtävä - määrä voi olla pienempikin. Lähteet Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset Blanford's Fox (Vulpes cana) Kuva yllä Copyright Animal Biodiversity in Jordan Creative Commons Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva alla mustatäpläkettu (Vulpes cana) - Copyright Eyal Bartov |
|
|
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä
Amazoniankoira * Andienkettu * Atamarankettu * Bengalinkettu * Brasiliankettu * Darwininkettu * Dingo * Eteläafrikankettu * Etiopiansusi * Falklandinkoira * Fennekki * Harjasusi * Harmaakettu * Hiekkakettu * Isoandienkettu * Juovasakaali * Kaliforniankettu * Kettu * Kit fox * Kojootti * Korsakki * Korvakoira * Kultasakaali * Laulava uudenguineankoira * Mustatäpläkettu * Naali * Pampakettu * Preeriakettu * Punasusi * Ravustajakoira * Sahelinkettu * Savannikoira * Suokoira * Supikoira * Susi * Tiibetinkettu * Vaippasakaali * Viidakkosusi * |
| TUNTURISUDEN ELÄINSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ |
| ESIHISTORIALLISEN AJAN ELÄIMIÄ |
| LEMMIKIT - HARRASTUS- JA HYÖTYELÄIMET |
| *** tunturisusi.com linkit *** |