Menu
Susisivut
Kuvassa yllä, auringonlaskun valoja ja värejä Egyptin autiomailla siellä, missä elää ja liikkuu mustatäpläkettu.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä - Copyright CharlesEi1


MUSTATÄPLÄKETTU (Vulpes cana)

Mustatäpläketulla on suuret korvat, joilla kuulee hyvin ja jotka haihduttavat lämpöä aavikoiden kuumissa oloissa - ja 30 cm pitkä, tuuhakka häntä.

Hännänpää on joskus musta, joskus valkoinen. Pitkästä hännästä on hyötyä, kun mustatäpläkettu tasapainottelee kallioilla jopa 2 000 metrin korkeudessa.

Kuonon kärjestä hännän juureen pituutta on 42 cm, eli koko pituus häntineen on 72 cm. Hartiakorkeus on 28 - 30 cm.

Turkin yleisväri on vaihtelevakin, mutta yleensä vaalean harmaan kellertävän ruskea. Selkäpuolelta voi löytyä mustempi juova ja joskus turkissa voi olla täpliäkin.
Vulpes cana

Pikkuriikkinen

Painoa mustatäpläketulla on 1,0 - 1,5 kg. Keskimääräinen aikuisten yksilöiden paino on 1,2 kg. Se on yksi koiraeläinten pienimmistä - ehkä fennekki on vielä sitäkin hieman pienempi, tai sitten pienin on mustatäpläkettu.

Mustatäpläketuilla on erikoiset tassut, sillä niissä ei ole lainkaan karvoja. Liikkuessaan jyrkillä kalliorinteillä ne hyppivät vaivattomasti kielekkeeltä toiselle karvattomien tassujen tarttuessa kiinni kallionpintaan kuin imukupit. Ehkä juuri tämän taituroivan hyppimisen vuoksi niiden liikkeissä on nähty kissamaisia piirteitä.
Levinneisyys
> Levinneisyys

Mustatäpläkettu on kivierämaiden asukki hiekka-autiomaiden sijaan. Mustatäpläkettu elää Lähi-Idässä Iranissa, Israelissa, Jordaniassa, Omanissa sekä Afganistanissa, Pakistanissa ja Venäjän lounaisosissa - vuorisilla autiomailla ja puoliaavikoilla, mm. Kuolleenmeren lähialueilla. Israelissa sitä tavataan vain Judean ja Negevin autiomaissa, missä se kiipeilee jyrkillä kalliorinteillä ja karuissa kanjoneissa. Alueet ovat hyvin kuumia ja kuivia.

Mustatäpläkettu saattaa asustaa myös Arabian niemimaan autiomaissa, missä vettä ei ole lainkaan saatavilla. Havainnot mustatäpläketusta Saudi-Arabiassa ja Omanissa ovat olemattomia, joten sen läsnäolo näissä maissa on kyseenalaista.

Mustatäpläketun asuinmaat eräin varauksin ovat: Afganistan, Egypti, Iran, Israel, Jordania, Oman, Pakistan, Saudi-Arabia, Turkmenistan, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Jemen.

Ravinto

Mustatäpläkettu on kaikkiruokainen ja saalistaa yksikseen liikkuen öisin. Ruokavalio sisältää pieniä jyrsijöitä, joita se tosin pyytää harvoin, vaikka siihen olisi tilaisuuskin. Tämä johtuu sen pienestä koosta, jonka vuoksi sille ravinnoksi riittävät vaikkapa hyönteisetkin. Niitä sen ravintoon kuuluu erilaisia, kuten heinäsirkkoja, kovakuoriaisia ja termiittejä. Hyönteisiä syövillä eläimillä on yleensä myös hidas aineenvaihdunta, mistä on hyötyä kuumassa ilmastossa. Myös se innolla popsii hedelmiä, viinirypäleitä, oliiveja ja meloneja. Suurimman osan tarvitsemastaan vedestä mustatäpläkettu saa nauttimastaan ravinnosta.

Lisääntyminen

Mustatäpläkettu on yksiavioinen. Kantoaika on noin 50 - 60 vuorokautta ja pentuja syntyy 1 - 3. Sukukypsyys saavutetaan 8 - 12 kuukauden iässä. Elinikä luonnossa 4 - 5 vuotta - mutta kaikkien eläinten tapaan elää tarhaoloissa huomattavasti vanhemmaksi, jopa 10 vuoden ikään.
Alalajit

Alalajeja ei ole.

Vaarantunut laji

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt vuonna 2004 uhanalaisuusluokituksessaan mustatäpläketun tilan vaarantuneeksi (VU, Vulnerable). Vaarantuneeseen lajiin kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta. Mustatäpläkettua on metsästetty holtittomasti kauniin turkkinsa vuoksi. Monissa sen elinmaissa, kuten Afganistanissa, se on täysin vailla minkäänlaista lain suojaa. Esimerkiksi Jordaniassa tapetaan haaskoihin sijoitetuilla myrkyillä systemaattisesti kaikki petoeläimet, ketut siinä mukana. Israel kehittyneenä sivistysvaltiona kykenee toivottavasti suojelemaan myös mustatäpläkettua. Kannan suuruudeksi arvioidaan alle 1 000 aikuista yksilöä. Kannan suuruuden määrittäminen on kuitenkin ylivoimaisen vaikea tehtävä - määrä voi olla pienempikin.

Koiraeläimet


Lähteet
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset
Blanford's Fox (Vulpes cana)

Kuva yllä Copyright Animal Biodiversity in Jordan

Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva alla mustatäpläkettu (Vulpes cana) - Copyright Eyal Bartov
Tasmaniansusi
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***