Susisivut
ETELÄAFRIKANKETTU (Vulpes chama)

Eteläafrikankettu on pieni, sillä on painoa 3,6 - 5,0 kg.

Sen vaalean ruskeassa turkissa on hopeisia harmaan sävyjä ja siitä käytetäänkin myös nimityksiä hopeakettu taikka hopeasakaali.

Kuonon kärjestä hännän juureen pituutta on 45 - 61 cm. Tuuhakan, 30 - 40 cm pitkän hännän pää on aina musta. Hännässä karvojen pituus on 5,5 cm. Hartiakorkeus on 28 - 33 cm.

Ravinto

Eteläafrikankettu on kaikkiruokainen, pienet jyrsijät ovat kuitenkin pääravintoa. Muuta ravintoa ovat liskot, hyönteiset, kasvikset ja haaskatkin.
Eteläafrikankettu (Vulpes chama)
Koiraeläimet Eteläafrikankettu (Vulpes chama)
Levinneisyys

Levinneisyys

Eteläafrikankettu elää nimensä mukaisesti Etelä-Afrikassa ja on ainoa varsinaisten kettujen (Vulpes) edustaja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Laji on jopa hieman laajentanut asuinalueitaan viime vuosikymmeninä.

Maat, joissa elää eteläafrikankettu: Angola, Botswana, Namibia ja Etelä-Afrikka.
Elinympäristöt ja -tavat

Eteläafrikankettu viihtyy aukeilla, ruohoisilla savanneilla ja kivikkoisilla ylämailla. Laji elää yksin taikka pareina ja liikkuu öisin. Pennut tosin pesäpaikoilla liikkuvat ja leikkivät ulkosalla pesän edustalla päiväaikoinakin. Joskus eteläafrikanketut pesivät myös pieninä yhteisöinä.
All rights reserved
*Kuva yllä eteläafrikankettu - Copyright - All rights reserved: © Johan Strydom - Used with permission.
Eteläafrikankettu (Vulpes chama)
Lisääntyminen

Kantoaika on 51 - 53 päivää ja sen jälkeen syntyy pentue, kooltaan 3 - 6. Syntymäpaino on pieni, 50 - 100 grammaa.

Pennut ovat täysikasvuisia aikuisia vuoden ikäisinä, vaikkakin lisääntymiskyky on saavutettu jo 9 kuukauden iässä.

Elinvuosia kertyy enimmillään noin 10.
Eteläafrikanketun nimiä eri kielillä

- englanti: silver fox, silver jackal
- ranska: le renard du Cap
- espanja: Zorro Chama, Zorro del Cabo
- afrikaans: silwervos, silwerjakkals, draaijakkals
Uhanalaisuus

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan eteläafrikanketun tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa. Eteläafrikankettu on jopa laajentanut elinalueitaan viime vuosikymmeninä.

Toisaalta, eräillä seuduilla aavikoituminen on vähentänyt sen elinmahdollisuuksia. Maatalouden harjoittajat myrkyttävät laittomasti eteläafrikankettuja, mikä muodostaa niille suurimman uhan.
Lähteet
Animal Diversity Web: Vulpes chama - Cape fox
International Union for Conservation of Nature and Natural Resources IUCN
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset
BBC Science & Nature Wildfacts
Encyclopedia of Life

Ylempi kuva Copyright Albert Froneman Nature Photographer

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Toiseksi alin kuva, Eteläafrikankettu (Vulpes chama), Copyright Kilara
*Alin kuva, Eteläafrikankettu (Vulpes chama), Copyright Jeppestown


Koiraeläimet
Koiraeläimet
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä

Amazoniankoira * Andienkettu * Atamarankettu * Bengalinkettu * Brasiliankettu * Darwininkettu * Dingo * Eteläafrikankettu * Etiopiansusi * Falklandinkoira * Fennekki * Harjasusi * Harmaakettu * Hiekkakettu * Isoandienkettu * Juovasakaali * Kaliforniankettu * Kettu * Kit fox * Kojootti * Korsakki * Korvakoira * Kultasakaali * Laulava uudenguineankoira * Mustatäpläkettu * Naali * Pampakettu * Preeriakettu * Punasusi * Ravustajakoira * Sahelinkettu * Savannikoira * Suokoira * Supikoira * Susi * Tiibetinkettu * Vaippasakaali * Viidakkosusi *
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***