|
| Punasusi |
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © ucumari |
PUNASUSI (Canis rufus) Punasuden alkuperä on hämärän peitossa - useat tutkijat ovat pitäneet sitä itse asiassa suden (Canis lupus) ja kojootin (Canis latrans) risteytymänä. Joidenkin mielestä punasusi on suden alalaji. Esitetään myös ainakin teoreettisesti mahdollisuus, että punasusi olisi elänyt jo ennen sutta, joka siten olisikin päin vastoin, kera kojootin, punasudesta kehittynyt. Ilmeisesti punasuden fossiilisia jäänteitä on löydetty ajalta noin 750 000 vuotta sitten. (Nowak 1979, 1992). Wikipedia näyttää nykyisin (toukokuu 2013) pitävän punasutta suden alalajina (Canis lupus rufus). Englanninkielisen Wikipedian ajantasaisten selvitysten mukaan vuonna 2011 on geenitutkimuksissa selvitetty, että punasuden perimästä 76 - 80 % on kojoottia ja vain 20 - 24 % sutta. Silti, Wikipedian mukaan US Fish and Wildlife Service pitää punasutta edelleenkin itsenäisenä lajina (Canis rufus). Koko ja ulkonäkö Punasudet ovat kooltaan suden ja kojootin väliltä, sutta pienempiä ja kojoottia suurempia. Ulkonäöltään ne voivat muistuttaa erehdyttävästi kojoottia. Ne ovat ruumiiltaan sopusuhtaisia ja niillä on pitkät jalat. Sekä pitkät korvat että pitkät jalat ovat punasudelle tyypillisiä ominaisuuksia. Turkki Turkin perusväri on usein ruskea, kellanruskein sävyin ja tummemmin, mustinkin kuvioin etenkin selkäpuolelta. Siinä on myös punertavia sävyjä - punainen on ruusun- taikka ruosteenpunaista. Erityisesti punaista on päässä, korvissa ja jaloissa; tästä punaisesta juontuu punasuden nimi. Vaaleampia ja valkoisia osia löytyy jaloista, rinnan alaosasta, kaulasta, sekä kuonon ja leukapielten alaosista. Turkin perusvärissä esiintyy yksilöittäin vaihtelua ja se voi joskus olla perussävyltään myös varsin harmaa. On myös hyvin vaaleita ja ihan mustia punasusia. Sukupuuttoon kuollut alalaji (Canis rufus floridanus) oli erityisen mustaturkkinen. Peitinkarva on melko pehmeää ja lyhyempää, kuin sudella. 
Pää Pää on leveämpi, kuin kojootilla - mutta kapeampi ja hennompi, kuin sudella. Korvat Korvat ovat varsin pitkät ja niissä on usein takana punertavaa väriä. Kommunikointi Punasuden kommunikointi elein, äänin, ilmein ja asennoin sisältää kaikki ne samat, tyypillisyydet, jotka ovat käytössä kaikilla koiraeläimillä. Myös toisia punasusia kosketellaan. Elinikä Punasudet elävät vapaudessa luonnossa, 5 - 7 vuoden ikäisiksi. Vankeudessa jopa 15-vuotiaaksi. Levinneisyys muinoin ja nyt Muinoinkaan punasuden levinneisyysalue ei ole ollut erityisen laaja, vaan se on rajoittunut kaakkoisen Pohjois-Amerikan alueelle. Punasuden alkuperäinen levinneisyys ulottui pohjoisessa Pennsylvaniaan, etelässä Floridaan ja lännessä Texasiin. Nykyinen pieni kanta elää Pohjois-Carolinassa. Vapaudessa elävien, villien punasusien yhteismäärä oli vuonna 2007 hieman yli 100. Lisääntymiskykyisiä näistä on noin 50. Vuonna 2007 yhteensä 38 tarhaan Yhdysvalloissa oli sijoitettuna 207 punasutta. Lisääntyminen Punasudet saavuttavat lisääntymisen suhteen täyden kypsyyden toisen, taikka kolmannen elinvuotensa aikana. Punasusipari muodostaa elinikäisen liiton. Punasusipari parittelee vuosittain tammi- maaliskuun välisenä aikana. Pesäluola Joskus naaras voi, uroksen avustamana, kaivaa synnytystä varten itselleen pesäluolan sopivaan maastokohtaan. Pesälle sopiva paikka voi löytyä myös ontosta puusta taikka jonkin pienemmän lajin kaivamasta valmiista onkalosta, jota voi laajentaa. Kantoaika ja pentujen määrä Kantoaika 60 - 63 vrk. Pentuja syntyy 2 - 6, tavallisimmin 2 - 3, mutta joskus jopa 12. Pennut ilmestyvät maailmaan maalis-huhtikuun aikana. Pennut Pennut syntyvät kaikkien pentujen tapaan täysin avuttomina ja sokeina. Ne ovat ensimmäisen 2 kuukauden ajan täysin riippuvaisia emostaan. Pennut ovat valmiita selviytymään ilman vanhempiensa huoltoa kuuden kuukauden ikäisinä. Vanhempiensa seuraan ne kuitenkin jäävät ensimmäisiksi elinvuosikseen, muodostaen näiden kera pienen perhelauman. Molemmat vanhemmat osallistuvat pentujen hoivaamiseen. Omille teilleen pennut lähtevät, saavuttaessaan aikuisuuden. |
Saalistus
Punasudet ovat varovaisia ja piilottelevia eläimiä. Ne liikkuvat saalistaessaan yksin, taikka pieninä perheryhminä. Ne ovat yöeläimiä. Aktiivisinta liikkumisaikaa on iltahämärä, taikka aamuyön hetket ennen auringon nousua. Punasudet viihtyvät parhaiten kosteikkoalueilla - mutta suosivat myös muita maisematyyppejä. Tärkeimmät saaliseläimet ovat valkohäntäpeura ja pesukarhu. Muita saaliseläimiä ovat kohdalle sattuvat pienemmät nisäkkäät, kuten jänikset ja rämemajavat. Laumat ja reviirit Punasusien laumat ovat varsin pieniä, pienempiä kuin susien. Ne muodostuvat vanhemmista ja niiden jälkeläisistä. Lauman tavallinen koko on 5 - 8 punasutta. Reviirikäyttäytyminen lienee samanlaista, kuin muillakin susilla. Punasusia on äärimmäisen vähän ja niiden ei siten tarvitse taistella alueista lajitovereiden kanssa. On myös syytä muistaa, että nykyiset punasudet luonnossa ovat sinne ihmisen sijoittamia - eivätkä näiden nykyisten laumojen elinpaikat ole syntyneet luonnollisten etsiytymisten kautta. Intiaanien koirana? Aikojen alussa Louisianan intiaanit käyttivät punasusia hyväkseen riistan paikallistamisessa, niillä seuduilla, joissa metsästäjät nykyään koirineen metsästävät. 
Ei hyökkäile Punasuden ei koskaan ole todettu hyökänneen ihmisen kimppuun. Kojootit punasuden pahin uhka luonnossa Lisääntyminen kojoottien kanssa uhkaa tällä hetkellä punasusien selviytymistä itsenäisenä lajina luonnossa pahiten. Myös liikenne ja ihminen aseineen muodostavat vaaran punasudelle, mutta tämän uhan merkityksen suuruudesta ja vaikutuksista ei ole täyttä selvyyttä. Äärimmäisen uhanalainen laji Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt vuoden 2008 uhanalaisuusluokituksessaan punasuden tilan äärimmäisen uhanalaiseksi (CR, Critically Endangered). Äärimmäisen uhanalaiseen lajiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka hävitä luonnosta. Lähteet Red Wolf Red Wolf Coalition IUCN Canid Specialist Group Canis rufus Carnivore Ecology & Conservation Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kaikki kuvat sivulla punasudesta - Copyright ucumari |
|
| Punasusi |
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © ucumari |
| *** www.tunturisusi.com *** |