Susisivut
RAVUSTAJAKOIRA (Cerdocyon thous)

Ravustajakoiran tieteellisessä nimessä thous on kreikkaa ja tarkoittaa sakaalia. Ravustajakoiran ja sakaalien elintavoissa onkin paljon samoja piirteitä ja niillä on kaukaisia yhteisiä esi-isiä.

Etelä-Amerikan koiraeläimet ovat kehittyneet samasta koiraeläinten haarasta kuin susimaiset koiraeläimet: sudet, sakaalit ja kojootti. Tämä näkyy mm. ravustajakoirien käyttäytymisessä. Ne ulvovat kuin sudet, mitä kettumaiset koiraeläimet eivät tee.

Ominaisuuksia

Ravustajakoira ei ulkonäöltään erityisesti poikkea muista ketuista. Sen turkin väritys vaihtelee yksilöittäin. Yleisväri on harmaanruskea, selkäosa tummempi ja vatsaosa vaalea. Painoa lajilla on 5 - 8 kg. Ruumiin pituus yli 60 cm.
Ravustajakoira
Ravinto

Nimi kertoo ravustajakoiran ravinnosta jo paljon: sillä on erikoinen tapa pyydystellä puroista ja matalista lammikoista rapuja ja muita äyriäisiä, joita se taitavasti etsii kivien alta, nappaa suuhunsa ja nauttii suurena herkkunaan.

Myös myyrät, hiiret ja opossumit, sekä sammakot ja kiinni saadut linnut tulevat popsituiksi. Kuten myös kilpikonnien munat ja vihannekset sekä hedelmät. Erityisesti banaanit, viikunat ja mangot ovat näiden zorrojen mieliruokaa. Niitä ne löytävät varsinkin esikaupunkialueilta, sillä niitä on tarjolla runsaasti puutarhoissa.

Sakaalien tavoin ravustajakoirakin on osittain raadonsyöjä.

Lisääntyminen

Ravustajakoiran lisääntyminen ei ole sidottu tiukasti mihinkään tiettyyn vuodenaikaan. Sillä voi olla kaksi kiimaa vuodessa. Kantoaika on 52 - 59 vuorokautta ja pentueen koko 3 - 6.
Ravustajakoiran levinneisyys

Levinneisyys

Ravustajakoira elää Etelä-Amerikassa - Kolumbiassa, Brasiliassa, Ranskan Guayanassa, Guayanassa, Venezuelassa, Boliviassa, Paraguayssa, Uruguayssa, Surinamissa ja Brasiliassa. Se viihtyy metsissä ja avoimilla ruohostomailla mutta ei Amazonin sademetsäalueella.
Uhanalaisuus

Ravustajakoira ei ole uhanalainen laji. Esiintymisalueillaan se on suhteellisen yleinen laji. Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuus luokituksessaan ravustajakoiran tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa.

Koiraeläimet

Lähteet
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset
Crab-eating Zorro (Cerdocyon thous)
IUCN

Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Ravustajakoira oikealla ylhäällä Rio Grande do Sul, Brazil, lokakuu 2010 - Copyright Cláudio Timm
*Levinneisyyskartta Copyright Udo Schröter


Koiraeläimet
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä

Amazoniankoira * Andienkettu * Atamarankettu * Bengalinkettu * Brasiliankettu * Darwininkettu * Dingo * Eteläafrikankettu * Etiopiansusi * Falklandinkoira * Fennekki * Harjasusi * Harmaakettu * Hiekkakettu * Isoandienkettu * Juovasakaali * Kaliforniankettu * Kettu * Kit fox * Kojootti * Korsakki * Korvakoira * Kultasakaali * Laulava uudenguineankoira * Mustatäpläkettu * Naali * Pampakettu * Preeriakettu * Punasusi * Ravustajakoira * Sahelinkettu * Savannikoira * Suokoira * Supikoira * Susi * Tiibetinkettu * Vaippasakaali * Viidakkosusi *
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***