Alku | Perustiedot | Susikuvat | Kevennyksiä | Koirasusi | Uutiset | Koiraeläimet | Vetoomukset | Kirjat | Foorumi | Viekku

Cerdocyon thous

Ravunsyöjäkettu eli rapukettu eli karasissi (Cerdocyon thous)


Ravunsyöjäkettu on Etelä-Amerikan zorroja. Espanjankielinen sana zorro tarkoittaa kettua, ja nykyisin eteläamerikkalaisista ketuista käytetäänkin mielellään zorro-nimitystä erotukseksi punaketun sukuisista eli Vulpes-suvun ketuista. Zorroja elää Etelä-Amerikassa kahdeksan lajia: ravunsyöjäkettu eli rapukettu, andienkettu eli culpeo, pampankettu, lintukettu, pienikorvakettu, sechurankettu, pienihammaskettu ja darwininkettu.

Ravunsyöjäketun tieteellisessä nimessä thous on kreikkaa ja tarkoittaa sakaalia. Tämän zorron ja sakaalien elintavoissa onkin paljon samoja piirteitä ja niillä on kaukaisia yhteisiä esi-isiä. Etelä-Amerikan koiraeläimet ovat kehittyneet samasta koiraeläinten haarasta kuin susimaiset koiraeläimet: sudet, sakaalit ja kojootti. Tämä näkyy mm. ravunsyöjäkettujen käyttäytymisessä. Ne ulvovat kuin sudet, mitä kettumaiset koiraeläimet eivät tee.

Ravunsyöjäkettu ei ulkonäöltään erityisesti poikkea muista ketuista. Ravunsyöjäkettujen turkin väritys vaihtelee yksilöittäin. Yleisväri on harmaanruskea, selkäosa tummempi ja vatsaosa vaalea. Painoa lajilla on 5 - 8 kg. Nimi kertoo ravunsyöjäketun ravinnosta jo paljon: sillä on erikoinen tapa pyydystellä puroista ja matalista lammikoista rapuja ja muita äyriäisiä, joita se taitavasti etsii kivien alta, nappaa suuhunsa ja nauttii suurena herkkunaan. Myös myyrät, hiiret ja opossumit sekä vihannekset, sammakot ja kiinni saadut linnut tulevat popsituiksi - kuten myös kilpikonnien munat ja hedelmät. Erityisesti banaanit, viikunat ja mangot ovat näiden zorrojen mieliruokaa. Niitä ne löytävät varsinkin esikaupunkialueilta, sillä niitä on tarjolla runsaasti puutarhoissa. Sakaalien tavoin rapukettukin on osittain raadonsyöjä.

Ravunsyöjäketun lisääntyminen ei ole sidottu tiukasti mihinkään tiettyyn vuodenaikaan. Zorrolla voi olla kaksi kiimaa vuodessa. Kantoaika on 52 - 59 vuorokautta ja pentueen koko 3 - 6. Tämä zorro on melko yleinen. Sitä ei juurikaan metsästetä, sillä sen turkilla ei ole arvoa. Niinpä ravunsyöjäketun tulevaisuus näyttääkin kohtuullisen valoisalta.

Levinneisyys Ravunsyöjäkettu elää Kolumbiassa, Venezuelassa, Boliviassa, Paraguayssa, Uruguayssa, Surinamissa, Brasiliassa ja Perun itäosissa. Se viihtyy metsissä ja avoimilla ruohostomailla mutta ei Amazonin sademetsäalueella. Ravunsyöjäkettu on suhteellisen yleinen laji siellä, missä asuu.

Alalajit

Cerdocyon thous thous
Cerdocyon thous aquilus
Cerdocyon thous azarae
Cerdocyon thous entrerianus
Cerdocyon thous germanus


Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset
Crab-eating Zorro (Cerdocyon thous)

Kuva Copyright Jim Scarff

Koiraeläimet


www.tunturisusi.com

Susi jolkottaa