|
|
Ravunsyöjäkettu eli rapukettu eli karasissi (Cerdocyon thous)
Ravunsyöjäkettu on Etelä-Amerikan zorroja. Espanjankielinen sana zorro
tarkoittaa kettua, ja nykyisin eteläamerikkalaisista ketuista käytetäänkin
mielellään zorro-nimitystä erotukseksi punaketun sukuisista eli Vulpes-suvun
ketuista. Zorroja elää Etelä-Amerikassa kahdeksan lajia: ravunsyöjäkettu eli rapukettu,
andienkettu eli culpeo, pampankettu, lintukettu, pienikorvakettu,
sechurankettu, pienihammaskettu ja darwininkettu.
Ravunsyöjäketun tieteellisessä nimessä thous on kreikkaa ja tarkoittaa sakaalia.
Tämän zorron ja sakaalien elintavoissa onkin paljon samoja piirteitä
ja niillä on kaukaisia yhteisiä esi-isiä. Etelä-Amerikan koiraeläimet ovat
kehittyneet samasta koiraeläinten haarasta kuin susimaiset koiraeläimet:
sudet, sakaalit ja kojootti. Tämä näkyy mm. ravunsyöjäkettujen käyttäytymisessä.
Ne ulvovat kuin sudet, mitä kettumaiset koiraeläimet eivät tee.
Ravunsyöjäkettu ei ulkonäöltään erityisesti poikkea muista ketuista.
Ravunsyöjäkettujen turkin väritys vaihtelee yksilöittäin. Yleisväri on harmaanruskea,
selkäosa tummempi ja vatsaosa vaalea.
Painoa lajilla on 5 - 8 kg. Nimi kertoo ravunsyöjäketun ravinnosta jo paljon:
sillä on erikoinen tapa pyydystellä puroista ja matalista lammikoista
rapuja ja muita äyriäisiä, joita se taitavasti etsii kivien alta,
nappaa suuhunsa ja nauttii suurena herkkunaan. Myös myyrät, hiiret ja opossumit
sekä vihannekset, sammakot ja kiinni saadut linnut tulevat popsituiksi -
kuten myös kilpikonnien munat ja hedelmät. Erityisesti banaanit, viikunat ja mangot
ovat näiden zorrojen mieliruokaa. Niitä ne löytävät varsinkin esikaupunkialueilta,
sillä niitä on tarjolla runsaasti puutarhoissa. Sakaalien tavoin rapukettukin
on osittain raadonsyöjä.
Ravunsyöjäketun lisääntyminen ei ole sidottu tiukasti mihinkään tiettyyn
vuodenaikaan. Zorrolla voi olla kaksi kiimaa vuodessa.
Kantoaika on 52 - 59 vuorokautta ja pentueen koko 3 - 6. Tämä zorro on melko
yleinen. Sitä ei juurikaan metsästetä, sillä sen turkilla ei ole arvoa.
Niinpä ravunsyöjäketun tulevaisuus näyttääkin kohtuullisen valoisalta.
Ravunsyöjäkettu elää Kolumbiassa,
Venezuelassa, Boliviassa, Paraguayssa, Uruguayssa, Surinamissa,
Brasiliassa ja Perun itäosissa. Se viihtyy metsissä ja avoimilla ruohostomailla mutta ei
Amazonin sademetsäalueella. Ravunsyöjäkettu on suhteellisen yleinen laji siellä,
missä asuu.
Alalajit
Cerdocyon thous thous
Cerdocyon thous aquilus
Cerdocyon thous azarae
Cerdocyon thous entrerianus
Cerdocyon thous germanus
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset
Crab-eating Zorro (Cerdocyon thous)
Kuva Copyright Jim Scarff
Koiraeläimet
|
|
