Supikoira
Supikoira Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Tambako The Jaguar
SUPIKOIRA (Nyctereutes procyonoides)

Supikoira ei ulkonäöltään muistuta tyypillistä koiraeläintä, pikemminkin se lyhytjalkaisena ja pyöreämuotoisena tuo mieleen mäyrän.

Supikoiran ruumiilla on pituutta 55 - 80 cm, häntä on 15 - 26 cm ja painoa supikoiralla on 5 - 10 kg. Turkki on tuuhea ja talviturkissa peitinkarvoilla voi olla mittaa 12 cm.

Alkuperäinen levinneisyysalue käsittää suuren osan Itä-Aasiaa mukaan lukien Japanin. Sieltä Aasiasta lajia siirrettiin aikoinaan entisen Neuvostoliiton Euroopan puoleisiin osiin.

Vuosina 1929 - 1955 supikoiria istutettiin kaikkiaan 9100 yksilöä eri paikkoihin Neuvostoliitossa, mistä ne puolestaan ovat levinneet länteen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla - Copyright © Tambako The Jaguar
Supikoira Nyctereutes procyonoides
Tulokaspeto supikoira - kuviteltu vai todellinen uhka?

Supikoira ei kuulu Suomen alkuperäiseen eläimistöön, kuten ei kuulu minkkikään. Kaukoidästä kotoisin oleva supikoira levisi Suomeen 1950-luvulta alkaen ja on nykyisin runsaimpia pienpetojamme. Vaikka uutta turkiseläintä aluksi tervehdittiin ilolla, asenteet muuttuivat pian, koska supikoiran epäiltiin hävittävän etenkin riistalintuja Varsinaisesti runsastua täällä meillä supikoira alkoi 1960-luvulla. Nykyisin sitä tavataan suurimmassa osassa maata napapiiriä myöten.

Supikoira on hyvin tehokas levittäytyjä, sillä se menestyy hyvin monenlaisissa elinympäristöissä - vaikkakin ilmasto rajoittaa sen levittäytymistä. Se on myös omnivori eli kaikkiruokainen laji, jolle kelpaa myös ihmisen tuottama ravinto. Sen lisääntyminen on myös suurten pentueiden vuoksi tehokasta.

Elinympäristö ja ravinto

Supikoira suosii erityisesti kosteita lehti- ja sekametsiä, joissa on rehevä aluskasvillisuus. Vesistöjen läheisyydessä se viihtyy etsien ruokaa rannoilta ja rantavesistä. Tällöin se syö myös sammakoita ja kaloja.

Muutoin kaikkiruokaisen supikoiran pääravintona ovat pikkujyrsijät - lisäksi myös hyönteiset ja kasvisruoka. Supikoira on kömpelö keräilijä ja syö sitä, mitä löytää ja saa kiinni. Synteesi sen ravinnosta (84 aineistoa eri puolilta levinneisyysaluetta) osoitti sen luultuakin kaikkiruokaisemmaksi. Pikkunisäkkäät muodostavat pääosan supikoiran ravinnosta monilla alueilla, mutta se käyttää paljon myös kasviravintoa kaikkialla, missä sitä on tutkittu. Lintuja, matelijoita, sammakoita, raatoja ja selkärangattomia esiintyy ravinnossa vaihtelevasti alueen ja vuodenajan mukaan.

Yleisesti ottaen riistalintuja on ravinnossa vain vähän. Petopoistokokeetkaan eivät anna vakuuttavaa näyttöä supikoiran haitallisuudesta linnustolle, joten sen vahingollisuutta tässä suhteessa on liioiteltu.

Marjasato on supikoiralle tärkeä, sillä etenkin mustikoilla ja puolukoilla se lihottaa itseään ennen talviunta. Talviaikoina haaskat ja jätteet muodostavat tärkeän ravintolähteen silloin, kun supikoira ei ole vetäytynyt talvilevolle. (Kaarina Kauhala: Tulokaspeto supikoira - kuviteltu vai todellinen uhka? - huhtikuu 2011 Suomen nisäkästieteen päivät)

Talviunilla

Supikoira on lyhytjalkainen, joten paksujen luminietosten aikana sen liikkuminen ja ravinnon etsiminen on vaikeaa. Siksi se on sopeutunut nukkumaan talvisin. Supikoira on koiraeläimistä ainoa, joka nukkuu talviunta. Levinneisyysalueensa pohjoisosissa supikoira nukkuu talviunta ketun- tai mäyränluolassa tai itse kaivamassaan luolassa. Talviuni on lyhyt ja kevyttä, ei edes varsinainen horros. Tosin joskus talviunikin voi olla aika sikeää.

Sikeimmän unen aikana supikoiran ruumiinlämpö laskee muutaman asteen ja aineenvaihdunta hidastuu 25 prosenttia. Mäyrään verrattuna supikoiran talviuni on sekä syksyllä että keväällä pari viikkoa lyhempi. Talviunille supikoira asettuu marras-joulukuussa talven tulon mukaan. Ensin talviunille käyvät vanhemmat eläimet ja viimeiseksi nuoret.

Joskus mäyrä ja supikoira saattavat uinailla samassa talvipesässä. Leutoina talvina supikoira on liikkeellä koko talven.

Supikoira Nyctereutes procyonoides

Yön etsijä

Supikoira liikkuu yleensä öiseen aikaan, se on "yön etsijä". Sen tieteellisessä nimessä Nyctereutes alkuosa tulee kreikan sanasta "nuktos", joka on yö-sanan genetiivi ja loppuosan "ereuna" on etsivä.

Supikoira voi olla pienen lemmikin turma

Reijo Rantala Valkeakosken metsästysseurasta kertoo supikoiria elävän paikkakunnalla paljon. Hän arvelee eläinten määrän myös lisääntyvän vuosittain.

Supikoira ei Rantalan mukaan ole ihmiselle vaarallinen, mutta voi tappaa lemmikkieläimiä, mikäli vain saa ne kiinni. Supi voi hyökätä varsinkin pienten tai heikkokuntoisten kissojen ja koirien kimppuun.

Samoilla alueilla supikoiran kanssa liikkuvat lemmikit voivat myös saada syyhypunkin aiheuttaman kapin.

Rantala kertoo metsästysseurassa olevan monia pienpetojen pyydystäjiä, jotka ampuvat supikoiria aktiivisesti. Kaikkiruokaisia supia voi houkutella pihamaalle esimerkiksi tunkion haju. Eläimet ovat Rantalan mukaan luonteeltaan yleensä arkoja, ja ahkeralla hätistelyllä voikin saada supikoiran häädettyä pihapiiristään.

Supikoiraa pahempana uhkana lemmikkieläimille Rantala pitää kuitenkin kettuja. (Valkeakosken Sanomat 13.7.2011)

Supikoirat eivät väijy lemmikkejä

Etelä-Savon riistanhoitopiirin riistapäällikön Petri Vartiaisen mielestä supikoira on riesa.

- Se on tulokaslaji ja etsinyt oman ekologisen lokeronsa täältä. Kaikki kotoperäiset lajit eivät ole siihen sopeutuneet. Supikoiria on todella paljon, ja niistä on haittaa maassa pesiville lajeille.

Savonlinnassa on huhuttu lemmikkikoirien kimppuun hyökkäävistä supikoirista. Vartiaisen mukaan tällainen käytös on epätavallista.

- Äärimmäisen poikkeavaa. Jotkut yksilöt ovat erityisen ärhäkköjä ja puolustavat esimerkiksi pentujaan. Mutta en usko, että supikoirat väijyisivät koiria. Lemmikin omistajan ei tarvitse olla peloissaan. (Länsi-Savo 11.7.2011)

Supikoirat ovat tuhonneet hanhenpesiä

Supikoirat tuhosivat kymmenien valkoposkihanhien pesinnät Helsingissä. Valkoposkihanhet pyrkivät välttämään pesiä ryöstäviä maapetoja pesimällä vain saarilla sekä luodoilla. Kuitenkin aika ajoin pesimäyhdyskuntiin pääsee nisäkäspetoja. Tänä vuonna yhdelle Helsingin tärkeimmistä valkoposkihanhien pesimäsaarista pääsi supikoiria tekemään tuhojaan. (HS 7.9.2011)
Supikoirat tautien levittäjinä

Supikoirat kantavat ja levittävät monia taudinaiheuttajia kuten rabiesvirusta (raivotauti) ja myyräekinokokkia eli Echinococcus multilocularis –heisimatoa, jotka molemmat voivat tarttua ihmisiinkin vaarallisin seurauksin. Supikoirilla on tavattu myös syyhyä, joka voi tarttua esimerkiksi metsästyskoiriin ja muihin lemmikkieläimiin. Tauteihin kuuluvat myös parvovirus, penikkatauti, trikiinit ja lukuisat muut loiset.

Metsästys

Supikoiraa metsästetään suurilla loukuilla pääasiassa maalis-toukokuussa. Saaliiksi saadaan usein yksi supi, mutta toisinaan loukusta löytyy myös supipari. Muita metsästystapoja ovat haaskalta ampuminen, luolakoirametsästys sekä pysäyttävällä ja seisovalla koiralla metsästys. Vuosittain supikoiria metsästetään meillä 100 000 - 172 000. Vuonna 2004 supisaalis oli Suomessa 116 000 - vuonna 2009 se oli jo 172 000. Supin metsästykseen tarvitaan metsästyskortti.

Tehometsästys voi edistää supikannan kasvua

Supikoirakanta kasvaa hurjaa vauhtia. Se on, tarkasteltuna loppuvuodesta 2010 - kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

- "Kaikista pyyntikampanjoista huolimatta näin on käynyt", toteaa erikoistutkija Kaarina Kauhala RKTL:stä. - "Tehometsästys voi jopa edistää supin lisääntymistä. Se nostaa reippaasti pentuelukua kannan harventuessa".

Kauhalan mukaan supin tehometsästyksellä voidaan kuitenkin pelastaa tiettyjä kohteita, kuten lintujen pesinnän kannalta keskeisiä suojelualueita.

Erimielisyys uhasta riista- ja sorsalinnuille

Metsästäjät ja tutkijat ovat eri mieltä siitä, kuinka vakava uhka supikoira on suomalaisille sorsa- ja riistalinnuille. Kaarina Kauhalan mukaan, tutkimusten pohjalta supikoiran riistalle aiheuttamat haitat ovat marginaalisia.

Sorsalintujen osuus supikoiran ruokavaliosta on vain 0 - 4 prosenttia ja kanalintujen 0 - 2 prosenttia. Saaliiksi jää myös poikasia ja munia. Tiedot perustuvat 70 tutkimukseen ja yli 100 000 määriteltyyn ravintonäytteeseen.

Eräs metsästäjä puolestaan kuvailee supikoiraa poimintakoneeksi, joka syö kaiken, mitä eteen osuu - myös riistalintujen pesämunat ja poikaset.

Sen sijaan molemmilla tahoilla vallitsee yksimielisyys siitä vakavasta uhasta, että supikoira on tehokas ja paha tautien levittäjä.

Nahalla ei suurta taloudellista merkitystä

Luonnossa villinä elävän supikoiran nahalla ei ole enää sellaista rahallista merkitystä, kuten vuosikymmeniä sitten. Turkin karvoja käytetään perhojen sitomiseen. Turkistuottajat Oyj:n edustaja toteaa, että riistasupin nahka on aina jollain tavoin sekundaa. Sen hinta on korkeintaan 60 prosenttia tarhasupin hinnasta.

Supikoiria metsästetään jo enemmän kuin metsäjäniksiä

Vuoden 2010 metsästystilastossa supikoirasaalis oli ensimmäistä kertaa suurempi kuin metsäjänissaalis. Supikoiria metsästettiin jo vuonna 2009 ennätyksellisen paljon, eikä vuoden 2010 saalis, 164 000 yksilöä jäänyt paljoakaan sitä pienemmäksi. Sen sijaan metsäjänissaalis, 159 000 yksilöä jäi huomattavasti edellisvuosien tasoa alhaisemmaksi. (RKTL)

Supikoirakannan kurissapito vaikeaa - 2013

Suuresta metsästyspaineesta ja lukuisista pienpetokampanjoista huolimatta saalis on kasvanut jatkuvasti.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Kaarina Kauhala ja puolalainen tutkija Rafa Kowalczyk toteavat, että Suomessa noin puolet supikoirien syyskannasta metsästetään joka vuosi. Saalis on lähes kolminkertaistunut 20 vuodessa.

Vuoden 2011 supikoirasaalis oli lähes 170 000, kahta vuotta aiemmin yli 170 000. (Reijo Vesterinen - Maaseudun Tulevaisuus 21.2.2013)

Supikoira ei suostunut lähtemään pihasta sovinnolla - 2013

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen yksikkö kävi keskiviikkona siirtämässä supikoiran omakotitalon pihasta Tolkkisissa. Ärhäkkä kaveri piti passia kellarin luiskan nurkassa, eikä totellut poistumiskäskyjä. Niinpä asukkaat soittivat paikalle palokunnan.

Pelastusyksikkö ujutti isohkon eläimen niskan ympärille metallivaijerin, jotta se saatiin pysymään aloillaan. Tämän jälkeen palomiehet nostivat eläimen maasta haavia apuna käyttäen ja veivät sen noin puolensadan metrin päähän pellolle, jossa se laskettiin vapaaksi.

Eläin lähti loukkaantumattomana metsänreunaa kohti. (Uusimaa 4.9.2013)

Supikoirien leviäminen Ruotsiin yritetään estää - 2013

Suomessa yleisen vieraspedon supikoiran leviäminen Ruotsiin yritetään estää yhteispohjoismaisella hankkeella. Maiden välisellä rajalla on yli 200 riistakameraa ja satoja pyyntiloukkuja. Osalla supikoirista on seurantapanta kaulassa.

Oulun erämessuilla projektipäällikkö Juha Mäkimartti selvitti, miten Suomen ja Ruotsin välisen rajan molemmin puolin taistellaan supikoiria vastaan. Seurantapannat paljastavat, että supikoira voi vaeltaa satoja kilometrejä.

Rajan pinnassa on 240 riistakameraa. Kun niiden kuvissa näkyy supikoira tai useampia, pyytäjät lähtevät liikkeelle. Noin kymmenessä pyyntiloukussa kokeillaan tanskalaisia ilmaisimia. Laite hälyttää langattomasti heti, kun loukku laukeaa, Mäkimartti kertoi.

Vielä 1990-luvun alussa uskottiin, ettei supikoira selviä luonnossa Perämeren pohjukan korkeudella. Luulo on osoittautunut vääräksi.

Ruotsin puolella Haaparannan lähellä ensimmäinen supikoirapentue syntyi vuonna 2006.

Yhteispohjoismainen supikoirahanke päättyy tänä vuonna. Mäkimartti on varma, että supikoiran leviämistä Suomesta Ruotsiin on hankkeen aikana pystytty ainakin hidastamaan. (Reijo Vesterinen - Maaseudun Tulevaisuus 26.5.2013)
Supikoira Nyctereutes procyonoides
Lisääntyminen

Kiima-aika on helmi-maaliskuussa, narttu kantaa noin 60 vrk ja pentueen koko on Suomessa 6 - 12. Kannan harventuessa poikasmäärä voi kohota ja olla liki 20 poikasta yhdessä poikueessa. Monilla koiraeläimillä on varsin suuret pentueet. Supikoira ja sen pohjoinen serkku naali ovat koiraeläintenkin joukossa suurperheellisiä: niillä on noin kaksi kertaa niin suuret pentueet kuin esimerkiksi ketulla. Suomessa ketulle syntyy keskimäärin 5 pentua.

Supikoira on yksiavioinen ja uros osallistuu pentujen hoitoon. Supikoira synnyttää yleensä luolaan, missä on kylmä lämpimänäkin kesäpäivänä, joten urosta tarvitaan pentuja lämmittämään. Koska naaras joutuu olemaan pesältä poissa yhtäjaksoisesti monta tuntia saadakseen riittävästi ravintoa suuren pentueen imettämiseksi, pennut eivät selviäisi ilman urosta.

Useimmat koiraeläinurokset osallistuvat pentujen hoitoon, mutta supikoiralla työnjako uroksen ja naaraan välillä on poikkeuksellinen. Supikoirien radioseurannassa on voitu todeta, että supikoirauros viettää aikaansa pesällä pentujen kanssa jopa enemmän kuin naaras. Suurimman osan päivästä uros on lapsenvahtina, kun taas naaras kulkee ravinnonhaussa. Naaras käy välillä imettämässä pentuja mutta lähtee taas pian etsimään lisää suuhunpantavaa. Yöllä vanhemmat vuorottelevat, kun toinen on poissa, toinen on pesällä. Ensimmäisen kuukauden aikana pentuja ei jätetä juuri koskaan yksin.

Nuorten supikoirien kuolleisuus on suuri: poikasista arviolta vain joka kymmenes jää henkiin. Niitä uhkaavat monet saalistajat sekä liikenne.

Turkistarhaus - Animalia vaatii tarhauksen lopettamista

Supikoiria kasvatetaan myös turkistarhoissa turkisteollisuuden tarpeisiin. Turkisala on alkanut kutsumaan suomessa tarhattavaa supikoiraa nimellä suomensupi ja englanniksi nimellä Finnraccoon. Tämä johtuu siitä, että turkisala pelkää ihmisten yhdistävän supikoiran lajinimenä lemmikkikoiriin, joiden sukulainen se on.

Turkistarhaus on lainsäädännöllä lopetettu jo muun muassa Iso-Britanniassa, Sveitsissä, Bulgariassa ja Itävallassa. Nykyään Suomi on maailman suurin suomensupinnahkojen tuottaja. Vuonna 2007 maassamme tapettiin 130 000 tarhoilla kasvatettua supikoiraa turkiksiksi. Suomen lisäksi supikoiria tarhataan EU-alueella vain Puolassa, jossa tuotanto rajoittuu muutamaan tuhanteen nahkaan vuodessa. Kolmas supikoirien tarhaaja on Kiina. Animalia on kampanjoinut jo vuosien ajan, jotta supikoirien tarhaus maassamme saataisiin loppumaan välittömästi.

Alalajit

Nyctereutes procyonoides procyonoides (Aasia)
Nyctereutes procyonoides koreensis (Korea)
Nyctereutes procyonoides orestes (Yunnan)
Nyctereutes procyonoides ussuriensis (Venäjä - Suomi)
Nyctereutes procyonoides viverrinus (Japani - Honshu, Shikoku ja Kyushu)
Nyctereutes procyonoides albus (Japani - Hokkaido)
Uhanalaisuus

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan supikoiran tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa.

Japaninsupikoira
Japaninsupikoira

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat japaninsupikoirasta Copyright © Flickr/tomosuke214


Tanuki eli japaninsupikoira

Japanin tanuki eroaa huomattavasti Manner-Aasian supikoirasta. Sen kallo on pienempi ja se eroaa muodoltaankin Suomessa elävän ussurinsupikoiran kallosta. Tanuki on myös kooltaan mannermaalla elävää serkkuaan pienempi ja ohutturkkisempi, mikä johtuu leudommasta ilmastosta.

Myös tanukin ja supikoiran kromosomiluvut eroavat: tanukilla on vain 38 kromosomia, supikoiralla 54. Onkin kyseenalaista, voiko tanukia enää pitää supikoirana.

Tanukit ovat eläneet eristyksissä muista supikoirista viimeiset 12 000 vuotta. Jääkauden lopulla merenpinta nousi ja Japanista tuli saaristo. Japaninsupikoiran elinympäristö on eksoottinen, usein eläimen tapaa bambumetsistä ja muista subtrooppisista metsistä.

Lähteet
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset
Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja
Animalia: Supikoiratarhaus
Metsä vastaa: Supikoira
Nurmijärven uutiset: Supikoira on kotoisin Itä-Aasiasta
Luonnossa.net: Supikoiran metsästys
Finnish Large Carnivore Research Project: Supikoira
IUCN
Animal Diversity Web: Nyctereutes procyonoides
Kaleva 6.12.2010: Supikoira on paha tautien levittäjä

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kolme ylintä kuvaa, supikoira Nyctereutes procyonoides Copyright guppiecat
*Neljänneksi alin kuva, supikoira Nyctereutes procyonoides Copyright 663highland


Koiraeläimet
Supikoira Nyctereutes procyonoides
Supikoira

Dierenrijk, Nuenen, Hollanti.
All Rights Reserved
*Kuva Copyright © Flickr/Ellen van Yperen (Truus & Zoo)
Used with permission.
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä

Amazoniankoira * Andienkettu * Atamarankettu * Bengalinkettu * Brasiliankettu * Darwininkettu * Dingo * Eteläafrikankettu * Etiopiansusi * Falklandinkoira * Fennekki * Harjasusi * Harmaakettu * Hiekkakettu * Isoandienkettu * Juovasakaali * Kaliforniankettu * Kettu * Kit fox * Kojootti * Korsakki * Korvakoira * Kultasakaali * Laulava uudenguineankoira * Mustatäpläkettu * Naali * Pampakettu * Preeriakettu * Punasusi * Ravustajakoira * Sahelinkettu * Savannikoira * Suokoira * Supikoira * Susi * Tiibetinkettu * Vaippasakaali * Viidakkosusi *
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

  • Ahma
  • Apinat
  • Euroopansuslikki (siiseli)
  • Filippiinienkummittelija
  • Genetti
  • Gueretsat
  • Hiekkamangusti
  • Hirvieläimet
  • Hyeenat
  • Ilves
  • Impala
  • Jääkarhu
  • Kapybara (vesisika)
  • Karhu
  • Keisaritamariini
  • Kiinantupaija
  • Kirahvi
  • Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan
  • Koala
  • Kodiakinkarhu
  • Koiraeläimet
  • Kultapanda
  • Kärppä
  • Laiskiaiset
  • Liito-orava
  • Lumikko
  • Majavat
  • Mangusti
  • Mara
  • Meerkat
  • Metsäjänis
  • Minkki
  • Mungot
  • Murmelit
  • Mustajalkahilleri
  • Mustakarhu
  • Myyrät
  • Eläimiä N - V

  • Norsut
  • Numbatti (pussimuurahaiskarhu)
  • Näätä
  • Orava
  • Panda
  • Piisami
  • Pikkumangusti
  • Pikkumarmosetti
  • Pikkuvirtahepo
  • Preerikot
  • Puoliapinat
  • Pussipiru
  • Rengashäntämaki
  • Saimaannorppa
  • Sarvikuonot
  • Saukko
  • Seeprat
  • Simpanssi
  • Sinivalas
  • Siperianmaaorava
  • Skunkki
  • Supi (pesukarhu)
  • Susi - ja kaikki koiraeläimet
  • Tunturisopuli
  • Unikeko
  • Vaivaishiiri
  • Virtahepo
  • Vompatit
  • Vähäpäästäinen
  • Lintuja

  • Harakat
  • Huuhkaja
  • Kanahaukka
  • Kiiruna
  • Korppi
  • Kotkat
  • Käki
  • Lapinpöllö
  • Laulujoutsen
  • Metso
  • Naakka
  • Punatulkku
  • Riekko
  • Suopöllö
  • Teeri
  • Tiaiset
  • Tilhi
  • Tornipöllö
  • Tunturihaukka
  • Tunturikihu
  • Tunturikiuru
  • Tunturipöllö
  • Valkoselkätikka
  • Varis
  • Varpuspöllö
  • Viirupöllö
  • Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

  • Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli
  • Alpakka
  • Chilentsintsilla
  • Fretti
  • Gekot
  • Hamsterit
  • Hevoset ja ponit
  • Ihminen
  • Kamelit
  • Kani
  • Kilpikonnat
  • Kissat
  • Koiralinkit
  • Laama
  • Lehmä
  • Marokonraitahiiri
  • Marsu
  • Minipossut ja mikropossut
  • Mongolianjirdi (gerbiili)
  • Papukaijat
  • Rotat
  • Siilit
  • Sinikelta-ara


  • Esihistoriallinen aika

  • Dinosaurukset
  • Hirviösusi
  • Jättiläislaiskiainen
  • Mammutit ja mastodontit
  • Sapelihammaskissa eli smilodon
  • Tylppäkuonokarhu


  • *** tunturisusi.com linkit ***