KOIRAELÄINTEN EVOLUUTIO

Koiraeläinten heimossa Canidae on elänyt kolme alaheimoa.

1) Hesperocyoninae, alkukoirat - sukupuutossa.
2) Borophaginae, luunmuskaajakoirat - sukupuutossa.
3) Caninae, aitokoirat - nykyisin elossa olevat koiraeläimet kuuluvat tähän alaheimoon. Tämänkin alaheimon varhaisista jäsenistä monet ovat kuolleet sukupuuttoon jo miljooniakin vuosia sitten.

1) HESPEROCYONINAE - ALKUKOIRAT

Vanhin koiraeläinten kolmesta alaheimosta.

Tässä alaheimossa Hesperocyoninae kehittyivät ensimmäiset koiraeläimet. Heimon nimi tulee suvusta Hesperocyon, joka oli pieni, primitiivinen koiraeläin - myöhempien koiraeläinten esi-isä.

Tämä alaheimo syntyi ensin - ja kuoli myös ensimmäisenä kolmesta koiraeläinten alaheimosta sukupuuttoon.

Alaheimo Hesperocyoninae alkoi kehittyä ehkä jo 42 mvs. ryhmästä ketunkokoisia miacideja. Alaheimo eli Pohjois-Amerikassa. Siihen kuului 11 sukua ja 29 lajia.

Koiraeläimillä lajien kehittyessä koko kasvaa, massaa tulee lisää, jalat pitenevät ja häntä lyhenee. Ensimmäiset lajit eivät kooltaan ollenkaan vastaa mielikuvaamme koiraeläimestä, sillä ne painoivat 1-2 kg, mutta jopa alle 1 kg - ja olivat huomattavasti pienempiä kuin kotikissat. Painon kohoaminen kymmeniin kiloihin vaati usein miljoonien vuosien ajan ja yhä uusien lajien kehittymisen.

Mangusti.

Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva mangusteista Copyright Tambako the Jaguar

Nykyeläimistä mangustit muistuttavat ehkä eniten tämän alkukoirien heimon lajeja, joissa oli vielä miacidien piirteitä.

Hesperocyoninae, alkukoirat - esihistorialliset suvut ja lajit 39,74 - 15 miljoonaa vuotta sitten

Hesperocyon - (40 - 29 mvs.)

2 lajia. Pieniä, paino 1 - 2 kg.

Lajit: Hesperocyon coloradensis - Hesperocyon gregarius, 37 - 29 mvs., läntinen Pohjois-Amerikka.



Kuvassa yllä, kaikkein vanhin tunnettu muinainen koiraeläin Hesperocyon gregarius. Kooltaan kuin kettu. Tästä lajista kehittyivät useimmat myöhemmät koiraeläimet. Tällä pienellä, alle 2 kg painavalla, mungoa taikka sivettiä muistuttavalla lajilla oli pitkä kuono, kuin koirilla, joita se ei kuitenkaan hirveän paljon muistuttanut.

Fossiilien luustotutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että Hesperocyon gregarius eittämättä oli koiraeläin ja niinpä se onkin vanhin tunnettu Canidae alkukoiralaji. Se oli kaikkiruokainen, hoikkaruumiinen ja pitkähäntäinen eläin, joka lymyili aluskasvillisuuden seassa ja herkutteli hyönteisillä, munilla, pikkunisäkkäillä ja hedelmillä. Se oli hyvin sopeutuvainen, kuten nykyäänkin elävät koiraeläimet.

Prohesperocyon - (36 mvs.)

1 laji. Arvioitu paino alle 1 kg.

Lajit: Prohesperocyon wilsoni (36 mvs.), yhtä aikaa edellisen lajin kanssa noin 36 mvs. kehittynyt laji, jakaa ehkä kaikkein vanhimman koiraeläimen sijaa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kuitenkaan ei ehkä ole koiraeläin. Ainut fossiililöytö Big Bend National Park, Texas.

Cynodesmus - (34 - 25 mvs.)

2 lajia. Paino 15 - 30 kg.

Muistuttivat metrin pituisena jo nykyisiä koiraeläimiä. Saalistaessaan nämä lajit mahdollisesti suosivat väijymistä kissojen tapaan ja välttivät saaliin ajamista juosten - sisäänvedettävät kynnet kojoottia muistuttavalla Cynodesmuksella viestii myös kissamaisista piirteistä.

Lajit: Cynodesmus martini (29 mvs.) - Cynodesmus thooides (32 mvs.).

Mesocyon - (34 - 21 mvs.)

3 lajia. Paino 6-7 kg. Pienehköjä, kojootin kokoisia.

Lajit: Mesocyon brachyops (29 mvs.) - Mesocyon coryphaeus (29 - 21 mvs.). Läntinen Pohjois-Amerikka. Hesperocyonin jälkeläinen, josta aikoinaan kehittyi Enhydrocyon. Kojootin kokoinen. Myös Cynodesmus polveutuu aikanaan tästä lajista. - Mesocyn temnodon .

Paraenhydrocyon - (33,3 - 20,6 mvs.)

3 lajia.

Lajit: Paraenhydrocyon josephi (30 mvs.) - Paraenhydrocyon robustus (25 mvs.) - Paraenhydrocyon wallovianus (26 mvs.).

Ectopocynus - (32 - 18 mvs.)

3 lajia.

Lajit: Ectopocynus antiquus (32 mvs.) - Ectopocynus intermedius (29 mvs.) - Ectopocynus siplicidens (19 mvs.).

Osbornodon - (32 - 18 mvs.)

7 lajia. Pienen ketun taikka suuren suden kokoinen. Koko ylitti sen kriittisen rajan, joka mahdollisti sen, että se saattoi hyökätä itseään suurempien saaliseläinten kimppuun.

Lajit: Osbornodon brachypus - Osbornodon fricki (18 mvs.). Oli alaheimon Hesperocyoninae viimeinen laji, joka kuoli sukupuuttoon 15 mvs. - Osbornodon iamonensis (21 mvs.) - Osbornodon renjiei (33 mvs.) - Osbornodon scitulus - Osbornodon sesnoni (32 mvs.) - Osbornodon wangi.

Philotrox - (29 - 27 mvs.)

1 laji.

Lajit: Philotrox condoni (29 mvs.).

Sunkahetanka - (29 - 27 mvs.)

1 laji.

Lajit: Sunkahetanka geringensis (29 mvs.).

Caedocyon - (29 - 25 mvs.)

1 laji.

Lajit: Caedocyon tedfordi.

Enhydrocyon - (29 - 21 mvs.)

5 lajia. Paino 10 kg taikka yli. Ensimmäinen suku, joka saavutti suhteellisen suuren koon ja raskastekoisemman kallon.

Lajit: Enhydrocyon basilatus (25 - 21 mvs.). Läntinen Pohjois-Amerikka. Ensimmäinen canid-laji, jonka hampaisto erityisesti sopeutui luidenkin murskaamiseen. Luut saaliistaan rikkomalla tämä kojootin kokoinen esihistoriallinen koiraeläin pääsi nauttimaan luiden mehevistä ydinnesteistä. Enhydrocyon crassidens (25 mvs) - Enhydrocyon pahinsintewkpa (29 mvs) - Enhydrocyon stenocephalus (29 mvs).

2) BOROPHAGINAE - LUUNMURSKAAJAKOIRAT

Hyeenankaltaiset "luunmurskaajakoirat", eli alaheimo Borophaginae on toinen jo ammoin sukupuuttoon kuolleista koiraeläinten alaheimoista. Se kehittyi ajallisesti toisena koiraeläinten kolmesta alaheimosta.

Alaheimon Borophaginae nimi tulee Borophagus-suvulta, jolla oli voimakkaat, luita murskaavat hampaat. Näiden tehokkaiden hampaidensa vuoksi tällä alaheimolla on ollut nimityksenä hyeenankaltaiset "luunmurskaajakoirat" (hyaenoid dogs, bone-crushing dogs). Alaheimo kehittyi Hesperocyoninae alaheimosta. Borophaginae -alaheimo eli Pohjois-Amerikassa ja siellä sen lajit olivat hallitsevia petoeläimiä miljoonien vuosien ajan. Enimmillään yhtä aikaa eli 15 lajia.

Alaheimo Borophaginae eli 30 miljoonaa vuotta ja kun sen viimeinen laji, B. diversidens kuoli sukupuuttoon - hallitsivat koiraeläimistä alaheimon Caninae edustajat, jotka olivat pidempijalkaisia ja nopeampia. Caninae on nykyään elävä ja ainut koiraeläinten alaheimo.



Hyeena, jonka kanssa samoja ominaisuuksia omasivat tässä esitellyt luunmurskaajakoirat.

Borophaginae, luunmurskaajakoirat - esihistorialliset suvut ja lajit 32 - 2 miljoonaa vuotta sitten

Archaeocyon (32 - 24 mvs.) "alkukoira"

3 lajia. Paino alle 2 kg. Hyvin samanlainen kuin Hesperocyon.

Lajit: Archaeocyon falkenbachi (25 - 24 mvs.) - Archaeocyon leptodus (32-24 mvs.) - Archaeocyon pavidus (32-28 mvs.) - tämän alaheimon esi-isä.

Oxetocyon (32 - 28 mvs.)

1 laji.

Lajit: Oxetocyon cuspidatus (32 mvs.).

Otarocyon (34 - 30 mvs.)

2 lajia.

Lajit: Otarocyon cooki (30 mvs.) läntinen Pohjois-Amerikka. Eli ilmeisesti avoimilla tasangoilla. - Otarocyon macdonaldi(34 mvs.).

Rhizocyon (30 mvs.)

1 laji.

Lajit: Rhizocyon oregonensis (30 mvs.).

Cynarctoides (30 - 18 mvs.)

8 lajia.

Lajit: Cynarctoides acridens (24 mvs.) - Cynarctoides emryi (21 mvs.) - Cynarctoides gawnae (18 mvs.) - Cynarctoides harlowi (21 mvs.) - Cynarctoides lemur (30 mvs.) - Cynarctoides luskensis (21 mvs.) - Cynarctoides roii (30 mvs.).

Phlaocyon (30 - 19 mvs.)

10 lajia.

Lajit: Phlaocyon achoros - Phlaocyon annectens (22 mvs.) - Phlaocyon latidens (30 mvs.) - Phlaocyon leucosteus (22 mvs.) - Phlaocyon mariae - Phlaocyon marslandensis (19 mvs.) - Phlaocyon minor (30 mvs.) - Phlaocyon multicuspus - Phlaocyon taylori - Phlaocyon yakolai (19 mvs.).

Cormocyon

2 lajia.

Lajit: Cormocyon copei - Cormocyon haydeni

Desmocyon

2 lajia.

Lajit: Desmocyon matthewi (19 mvs.) - Desmocyon thompsoni (24 mvs.).

Metatomarctus (19 - 16 mvs.)

1 laji.

Lajit: Metatomarctus canavus (19 mvs.) Metatomarctus sp. A (16 mvs.) - Metatomarctus sp. B (16 mvs.) (A ja B ovat fossiileja, joista ei ole kyetty tarkemmin määrittämään lajia, ehkä alalajeja).

Euoplocyon (18 - 16 mvs.)

2 lajia.

Lajit: Eulopocyon brachygnathus (16 mvs.) - Eulopocyon spissidens (18 mvs.).

Psalidocyon (16 mvs.)

1 laji.

Lajit: Psalidocyon marianae (16 mvs.).

Microtomarctus (18 mvs.)

1 laji.

Lajit: Microtomarctus conferta (18 mvs.)

Protomarctus

Lajit: Protomarctus optatus (18 mvs.)

Tephrocyon (16 mvs.)

1 laji.

Lajit: Tephrocyon rurestris (16 mvs.).

Paracynarctus (19 - 16 mvs.)

Lajit: Paracynarctus kelloggi (19 mvs.) - Paracynarctus sinclairi (16 mvs.).

Cynarctus (16 - 12 mvs.)

5 lajia.

Lajit: Cynarctus crucidens (12-9 mvs.) Läntinen Pohjois-Amerikka. Suuren ketun kokoinen laji, jolla oli erityisen suuret poskihampaat. Muistutti ulkonäöltään enemmänkin nykyistä pesukarhua. - Cynarctus galushai (16 mvs.) - Cynarctus marylandica - Cynarctus saxatilis (15 mvs.) - Cynarctus voorhiesi (13 mvs.).

Tomarctus (16 mvs.)

2 lajia. Paino 14 - 18 kg.

Lajit: Tomarctus brevirostris (16 mvs.) - Tomarctus hippophaga (16 mvs.).

Aelurodon (16 - 12 mvs.)

6 lajia. Lyhyet, vahvat leuat ja suuret hampaat kehittyivät murskaamaan luuta. Paino 20 - 40 kg.

Lajit: Aelurodon asthenostylus (16 mvs.) - Aelurodon ferox (15 mvs.) Suden kokoinen eläin, joka saalisti mahdollisesti laumana kameleita ja hevosia. Aelurodon mcgrewi (15 mvs.) - Aelurodon montanensis (15 mvs.) - Aelurodon stirtoni (13 mvs.) - Aelurodon taxoides (12-9 mvs.) Läntinen Pohjois-Amerikka. Hyeenakoira (Lycaon pictus) omaa tänä päivänä hyvin samanlaisen kallon ja hampaiston, kuin tämä suuri, suden kokoinen laji. Tämä laji on mahdollisesti metsästänyt sosiaalisesti laumana, mikä on olennaisesti tehostanut saalistamista.

Paratomarctus (16 - 13 mvs.)

2 lajia.

Lajit: Paratomarctus euthos (13 mvs.) - Paratomarctus temerarius (16 mvs.).

Protepicyon (16 mvs.)

1 laji.

Lajit: Protepicyon raki (16 mvs.).

Carpocyon (13,6 - 5,3 mvs.)

4 lajia.

Lajit: Carpocyon compressus - Carpocyon limosus - Carpocyon robustus - Carpocyon webbi.

Epicyon haydeni - jättiläismäinen luunmurskaajakoira

Kuvan isompi eläin on Epicyon haydeni, joka on suurin koskaan elänyt koiraeläin. Se kehittyi lajina *noin 12 miljoonaa vuotta sitten ja liikkui maan kamaralla noin kuuden miljoonan vuoden ajan. Lajin fossiileja on löydetty Pohjois-Amerikasta, kautta koko mantereen. (*Arviot lajin kehittymisen ajankohdasta vaihtelevat miljooniakin vuosia, mutta joka tapauksessa se on kuollut sukupuuttoon noin 5 - 6 mvs.)

Painoa Epicyon haydenilla on ollut yli 100 kg, enimmillään 170 kg ja hartiakorkeutta 90 cm. Jykevä pää antoi pedolle enemmän leijonamaisen, kuin susimaisen muodon. Epicyonin väkivahvat leuat takasivat sen, että saaliseläimen luutkin murskaantuivat. Epicyonille evoluution myötä kehittynyt suuri koko mahdollisti sen, että se saattoi saalistaa suurempia eläimiä. Epicyon haydenia verrataan koossaan karhuun ja leijonaan.

Kuvassa vierellä pienempänä Epicyon saevus. Kokoerostaan huolimatta nämä kaksi lajia olivat samassa suvussa hyvin läheisiä sukulaisia ja muistuttivat siten suuresti toisiaan. (Florida Museum: Epicyon haydeni - Quick Facts)

Epicyon (20 - 5 mvs.)

Suurimmat koskaan eläneet koiraeläimet. Paino 30 - 75 kg tai enemmän.

Lajit: Epicyon aelurodontoides (10.3 - 4.9 mvs.) - Epicyon haydeni (12 - 6 mvs.) - suurin koskaan elänyt koiraeläin. - Epicyon saevus (12 mvs.).

Borophagus (=Osteoborus) (12 - 5 mvs.)

Paino 20 - 40 kg tai enemmän. Tämän alaheimon viimeisenä elossa ollut suku. Sukupuutto juuri ennen jääkautta päätti alaheimon 30 miljoonaa vuotta kestäneen elinjakson.

8 lajia. Lajit: Borophagus dividersidens (5-2 mvs.) Läntinen Pohjois-Amerikka. Tämä laji oli Borophaginae alaheimon viimeinen edustaja. Koko alaheimo kuoli sukupuuttoon, tämän lajin kuollessa pois juuri hieman ennen pleistoseenikauden jääkautta. Tässä lajissa hampaisto oli kehittynyt äärimmilleen luiden murskaamisessa. Kallo oli erityisen kupolimainen. - Borophagus dudleyi - Borophagus hilli (6 mvs.) - Borophagus littoralis (12 mvs.) - Borophagus orc (9 mvs.) - Borophagus parvus (7 mvs.) - Borophagus pugnator (9 mvs.) - Borophagus secundus (9 mvs.).

3) CANINAE - AITOKOIRAT

Petoeläinten lahkon, Carnivora, kehityshistoria alkoi 65 - 60 mvs. Koiraeläinten heimon Canidae, kehitys puolestaan sai alkunsa noin 40 mvs.

Yksi kolmesta, muinoin kehittyneestä koiraeläinten alaheimosta, viimeisin niistä ja ainut, joka edelleen elää, on alaheimo Caninae, aitokoirat.

Kaikki nykyiset koiraeläimet kuuluvat tähän alaheimoon. Asian voi ilmaista myös niin, että tämä alaheimo kattaa nykyisin heimon Canidae kaikki elossa olevat lajit, koska heimossa elää vain tämä yksi ja ainut alaheimo.

Caninae -alaheimo kehittyi aluksi Pohjois-Amerikassa, josta se levittäytyi myöhemmin Euraasiaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan.

Aitokoirat.

Lähteenä
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.