LISÄÄNTYMINEN

Alfapari johtaa laumaa ja lisääntyy

Laumassa susilla on tarkka arvojärjestys - vanhemmat sudet ovat arvoasteikossa ylimpänä. Laumaa voi johtaa joko johtajauros taikka - naaras. Johtajaparia laumassa kutsutaan alfapariksi.

Alfaparin uros ja naaras edustavat laumassa voimaa ja suuruutta. Tämän johtavan pariskunnan liitto on elinikäinen. Pääsääntöisesti vain alfapari saa susilaumassa jälkeläisiä. Vakiintuneissa laumoissa sisäinen säätely rajoittaa lisääntymisen yleensä alfaparin etuoikeudeksi.

Myös muut sudet voivat joskus lisääntyä laumassa

Muut naaraat laumassa eivät tule kiimaan johtavan naaraan aiheuttaman sosiaalisen paineen vuoksi. Laumoista kuitenkin kahden pentueen laumoja on 10 - 20 prosenttia, joka kertoo siitä, että myös muut parit, kuin alfapari, voivat joskus laumassa lisääntyä.

Pentuja voi siten susilaumassa syntyä myös muille naaraille, kuin alfaparin naaraalle, jos tilanne jostakin syystä - esimerkiksi metsästyksen vuoksi muuttuu.

Sukukypsyys ja parittelu

Naarassudet tulevat sukukypsiksi aikaisemmin, noin kahden vuoden ikäisinä ja urokset keskimäärin vuotta myöhemmin. Naarassusi tulee kiimaan helmi-maaliskuussa.

Susien parittelujakso kestää noin kaksi viikkoa ja silloin ne parittelevat tavallisesti 2 - 3 kertaa päivässä. Susipari jää parittelun kestäessä kiinni toisiinsa noin 10 - 30 minuutiksi.

Ensimmäinen pentue 2-vuotiaana

Susinaaraat saavat ensimmäisen pentueensa useimmiten kaksivuotiaina.

Kuolleisuus

Pentujen kuolleisuus susilla on korkea, jopa puolet pennuista saattaa menehtyä loisiin, sairauksiin ja ravinnon puutteeseen.

Varhaisen pentuvaiheen jälkeen susien kuolleisuus on suojelualueiden ulkopuolella pääosin ihmisen aiheuttamaa. RKTL:n keräämästä tutkimusaineistosta kuolinsyy on määritetty tai arvioitu 25 pannoitetulle sudelle.

Valtaosan (80 %) arvioitiin kuolleen luvanvaraisen pyynnin tai muun tappamisen tuloksena. Muita, yksittäisiä susia koskevia kuolinsyitä ovat olleet liikenne, sairaus sekä tuleminen hirven tai toisten susien tappamaksi.

Sudenpentuja

Suden kantoaika on 60 - 63 vrk. Susi saa keväällä tai pikemminkin alkukesästä: toukokuussa taikka kesäkuun alussa - pentueen, jossa on tavallisimmin 3 - 6 pentua. Pentuja voi olla kyllä enimmillään jopa yli kymmenen. Pentueiden keskimääräisestä koosta antaa kuvaa se, että meillä vuonna 2002 tavattujen pentueiden keskikoko oli 4,3 pentua.

Pennut ovat syntyessään sokeita ja painavat alle puoli kiloa.

Emo pysyttelee jälkeläistensä luona ainakin 2 kk - ja ruokintaan voivat osallistua myöskin uros ja lauman muut jäsenet.

Muutamat ensiviikkonsa pennut ovat ruokinnassa emonsa maidon varassa, sitten emo oksentaa niille kiinteämpää, osittain sulanutta ravintoa. Myöhemmin ravintovalikoima monipuolistuu lauman muiden jäsenten tuomalla kiinteällä ravinnolla.



Ensimmäiset 2 kk pennut pysyttelevät synnyinpesällään. Emo voi siirtää pennut uuteen pesäpaikkaan häiriön sattuessa.

Sudenpennun äänivalikoimaan kuuluvat vingahdukset ja kiljahdukset, mutta myöskin hyrisevä yninä.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Ralf RKLFoto

Muutaman kuukauden ikäisinä pennut alkavat jo liikkua lauman mukana saalistusmatkoillakin, lähinnä ne vain seurailevat ja opettelevat. 8 kuukauden ikäisinä niillä on itselläänkin saalistamiseen jo riittävästi kokoa.

Erivärisiä sudenpentuja.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat sudenpennuista - Copyright Cloudtail the Snow Leopard



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Ralf



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Ralf



Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Giuseppe Calsamiglia

Susilauma

Susilauma muodostuu tavallisimmin johtavasta susiparista, niitten eri-ikäisistä jälkeläisistä ja muutamista tulokassusista. Susilaumassa arvoasteikossa matalimmalla ovat nuorimmat sudet.

Helmi- maaliskuun aikana jotkut susilauman jäsenistä voivat saada häädön, sillä kiima-ajan koittaessa laumassa tehdään tilaa nuoremmalle sukupolvelle eli alkukesästä syntyville pennuille.

Susilauma ja sen hierarkia.

Sudenpesä

Suomessa sudet eivät kaiva itselleen selkeää, luolamaista pesää. Pesä on varsin huomaamaton - se voi sijaita kaatuneen puun alla taikka muussa vastaavassa, luonnon muovaamassa suojapaikassa.

Sudenpesä voi olla esim. maatuneen ja sammaloituneen kantojuurakon alla oleva pienehkö luolamainen kolo, jossa on kulkuaukko yhteen suuntaan ja jossa siis on ihan "katto" päällä. Usein susi tekee pesäkuoppansa hiekkatörmään, joka vuosi eri paikkaan. Se voi myös laajentaa vanhoja ketunpesiä itselleen sopivaksi.