Susi vaakunassa, Cuon, Ranska.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Chatsam
SUSI VAAKUNOISSA
Vaakunasusien värit ja asennot
Vaakunoissa susien värien kirjo on suuri. On kirkkaan punaisia, keltaisia,
valkoisia, mustia, ruskeita, vihreitä ja sinisiä - hopeisia
ja kultaisia susia. Vaakunataiteen värien käytöllä
on omat, kuhunkin vaakunaan liittyvät historialliset taustansa ja periaatteensa. Usein
piirustuksellisestikin hyvin tyyliteltyjen
susien väreissä ja muodoissa ei ole aina tarkoitus pyrkiä realistiseen esitykseen. Vaakunassa
susi saa olla todellakin vaikka kirkkaan punainen.
Susilla vaakunoissa asennot vaihtelevat. Susi voi seisoa
neljällä taikka kahdella jalalla, se voi ikäänkuin kynsiä
kahdella jalallaan seisten - se voi juosta, taikka kantaa saalista -
se voi ulvoa taikka taistella. Joskus vaakunaan on
kuvattu sudesta vain pää.
Euroopan vaakunataiteen synty
Aluksi kirjoitustaito oli harvinaista. Kehitettiin sinetti, jolla voitiin
lyödä taikka puristaa allekirjoitus paperiin. Pieni sinetti ei riittänyt
näkyväksi tunnukseksi lippuihin ja taistelukilpiin - ja siksi kehittyi
värikäs vaakuna. Vaakunoiden käyttö alkoi Euroopassa 1000-luvulla
ja vaakunoita esiintyi ihan alussa eniten ristiretkeläisten taistelukilvissä.
Vaakunataidetta nimitetään heraldiikaksi.
Valtimon vaakuna
Punaisessa kentässä hopeinen, kultavaruksinen susi pystyssä, saatteena
seitsemän kultarahaa järjestettyinä 2 + 2 + 2 + 1. Vaakunan on sisäasiainministeriö 23.2.1952
antamallaan päätöksellä N:o 2411/K vahvistanut.
"Kun kuntamme vaakunaan on taiteilija Olof Eriksson luonnehtinut kultavauksisen suden ja sen
saatteeksi seitsemän kultarahaa, on taiteilija nähnyt siinä ikäänkuin metsäisien vaarojen
seudun ja elinehtojen kovuuden, mutta samalla nuo kultarahat ovat kuvastamassa metsiemme
rikkautta ja siitä seudun väestön saamaa toimeentuloa ja samalla kannustamassa meitä
jokaista uhrautumaan ja yrittämään kotiseudullemme parasta ja hyvinvoinnin elpymistä,
yleistä vaurastumista ja siten aina paremman päivän koittoa."
Valtimo
Valtimo sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Valtimon kunta liitettiin Nurmeksen kaupunkiin 1.1.2020.
Valtimon kunnan vaakunakilpailupalkintolautakunnan ehdotuksen mukaisesti kunnanvaltuusto
kokouksessaan 7.12.1951 valitsi kunnan vaakunaksi taiteilija Olof Erikssonin ehdotuksen
"Hurtta".
Sipoon vaakuna
Mustaa taustaa vasten hopeinen sudenpää
aaltoilevaksi muotoillun hopeisen parrun päällä. Kunnanvaakunan on
suunnitellut heraldikko Olof Eriksson. Kunnanvaltuusto hyväksyi
kunnanvaakunan 16.6.1954. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan
25.2.1955.
Sipoo - Sibbo
Sipoo on kaksikielinen kunta Helsingin seudulla. Sen asukasluku
on noin 21 000.
Sipoon sudet olivat tunnettu käsite
jo 1700-luvulla, mutta nimityksen alkuperä on hämärän peitossa. Osa sanoo, että nimitys
tulee viikinkiä merkitsevästä sanasta "varjäger", toiset kertovat susista "vargar", joiden
vuoksi naapuripitäjästä katosi lampaita. Susi oli useimpien mielestä itseoikeutetusti Sipoon
vaakunan aihe, kun Sipoo sai kunnanvaakunansa 1950-luvulla, mutta kunnallisvaltuustossa
oli ryhmittymä, joka katsoi, että susi oli liian julma. Runsaan väittelyn jälkeen pelokkaatkin
antoivat periksi ja niin vaakuna vahvistettiin.
