Susisivut
SUSI VAAKUNOISSA

Valtimo

Valtimo sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnan asukasluku on 2 486 - pinta-ala on 838,21 km², josta 37,76 km² on vesistöjä.

Valtimon kunnan vaakunakilpailupalkintolautakunnan ehdotuksen mukaisesti kunnanvaltuusto kokouksessaan 7.12.1951 valitsi kunnan vaakunaksi taiteilija Olof Erikssonin ehdotuksen "Hurtta".
Valtimon vaakuna

Punaisessa kentässä hopeinen, kultavaruksinen susi pystyssä, saatteena seitsemän kultarahaa järjestettyinä 2 + 2 + 2 + 1. Vaakunan on sisäasiainministeriö 23.2.1952 antamallaan päätöksellä N:o 2411/K vahvistanut.

"Kun kuntamme vaakunaan on taiteilija Olof Eriksson luonnehtinut kultavauksisen suden ja sen saatteeksi seitsemän kultarahaa, on taiteilija nähnyt siinä ikäänkuin metsäisien vaarojen seudun ja elinehtojen kovuuden, mutta samalla nuo kultarahat ovat kuvastamassa metsiemme rikkautta ja siitä seudun väestön saamaa toimeentuloa ja samalla kannustamassa meitä jokaista uhrautumaan ja yrittämään kotiseudullemme parasta ja hyvinvoinnin elpymistä, yleistä vaurastumista ja siten aina paremman päivän koittoa."
Valtimo
Sipoo - Sibbo

Sipoo on kaksikielinen kunta Helsingin seudulla. Sen asukasluku on noin 18 000.

Sipoon sudet olivat tunnettu käsite jo 1700-luvulla, mutta nimityksen alkuperä on hämärän peitossa. Osa sanoo, että nimitys tulee viikinkiä merkitsevästä sanasta ”varjäger”, toiset kertovat susista ”vargar”, joiden vuoksi naapuripitäjästä katosi lampaita. Susi oli useimpien mielestä itseoikeutetusti Sipoon vaakunan aihe, kun Sipoo sai kunnanvaakunansa 1950-luvulla, mutta kunnallisvaltuustossa oli ryhmittymä, joka katsoi, että susi oli liian julma. Runsaan väittelyn jälkeen pelokkaatkin antoivat periksi ja niin vaakuna vahvistettiin.
Sipoon vaakuna

Mustaa taustaa vasten hopeinen sudenpää aaltoilevaksi muotoillun hopeisen parrun päällä. Kunnanvaakunan on suunnitellut heraldikko Olof Eriksson. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanvaakunan 16.6.1954. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan 25.2.1955.
Sipoo Sibbo
Lobez Puola Sankt Pölten Itävalta Escudo de Etxebarri Espanja Blason de la ville de Danjoutin Ranska
Lobez - Puola Sankt Pölten - Itävalta Escudo de Etxebarri - Espanja Blason de la ville de Danjoutin - Ranska
Basaburúa Mayor Espanja Chanteloup-les-Bois Ranska Leiza Espanja Wulfen - Saksa
Basaburúa Mayor - Espanja Chanteloup-les-Bois - Ranska Leiza - Espanja Wulfen - Saksa
Euroopan susivaakunoita

Euroopassa erityisen runsaasti susia vaakunoissa esiintyy Espanjassa, Saksassa ja Englannissa. Myös Ranskassa ja Italiassa susi on arvostettu vaakunaeläin. Ensimmäiset kirjalliset maininnat suden käyttämisestä vaakunassa ovat vuosilta 1308-1314. Ensimmäisten vaakunoiden sudet eivät näyttäneet täysin susilta - tämä johtui sekä lajitiedon puutteesta, että vaatimattomista piirustustaidoista.
Susi vaakunaeläimenä

Susi on ollut jo keskiajalla Euroopassa varsin suosittu vaakunaeläin. Onhan se urheana ja viisaana, taisteluvalmiina eläimenä ollut mitä mainioin symboloimaan sekä hallitsijoiden että sukujen vaakunoissa näitä kunnioitettuja hyveitä ja ominaisuuksia. Koska vaakunoiden alkuperäkin on pitkälti ollut taisteluissa ja turnajaisissa, ovat petoeläimet - susi siinä mukana - olleet tässä yhteydessä erityisessä suosiossa.
Saksan villimies voitti Lapin sudet

Lapin maakuntavaakunaa koristaa villi nuijamies. Kuningas Kaarle IX antoi aikanaan Lapin kreivikunnan vaakunan suunnittelun saksalaisen hoviarkkitehtinsa tehtäväksi. Tuohon aikaan Saksassa oli "wilder mann" eli villimies suurta muotia. Lapin maakuntavaakunassa voisi olla myös kaksi sutta. Sillä kilpaileva ehdotus, joka hävisi villimies-ehdotukselle, oli sinisellä tai valkoisella pohjalla kaksi taistelevaa keltaista sutta.
Wulkow Saksa Lycksele Ruotsi

Kuningas Szapolyai Unkari
Wolfisberg Sveitsi
Wulkow - Saksa Lycksele - Ruotsi Kuningas Szapolyai - Unkari Wolfisberg - Sveitsi
Wülflingen Sveitsi Windeby Saksa Saint-Thégonnec Ranska Otxandio Espanja
Wülflingen - Sveitsi Windeby - Saksa Saint-Thégonnec - Ranska Otxandio - Espanja
Vaakunasusien värit ja asennot

Vaakunoissa susien värien kirjo on suuri. On kirkkaan punaisia, keltaisia, valkoisia, mustia, ruskeita, vihreitä ja sinisiä - hopeisia ja kultaisia susia. Vaakunataiteen värien käytöllä on omat, kuhunkin vaakunaan liittyvät historialliset taustansa ja periaatteensa. Usein piirustuksellisestikin hyvin tyyliteltyjen susien väreissä ja muodoissa ei ole aina tarkoitus pyrkiä realistiseen esitykseen. Vaakunassa susi saa olla todellakin vaikka kirkkaan punainen.

Susilla vaakunoissa asennot vaihtelevat. Susi voi seisoa neljällä taikka kahdella jalalla, se voi ikäänkuin kynsiä kahdella jalallaan seisten - se voi juosta, taikka kantaa saalista - se voi ulvoa taikka taistella. Joskus vaakunaan on kuvattu sudesta vain pää.

Alçay-Alçabéhéty-Sunharette

Alçay-Alçabéhéty-Sunharette - Ranska.
Italian kuninkaalliset ilmavoimat

Italian kuninkaallisten ilmavoimien, Regia Aeronautican, osaston 51º Stormo Caccia - vaakuna vuosilta 1939-1940.

Lähteet
Kuntien ja kaupunkien sivustot
Kustaa Vilkuna
Valtimon kunnalliskertomus vuodelta 1959
Wolf Song of Alaska: The Use of the Wolf as an Emblem of Heraldry

Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Vaakuna Lycksele/Ruotsi - Copyright Lycksele
*Vaakuna Szapolyai Unkari - Copyright Steifer
*Vaakuna Wolfisberg Sveitsi - Copyright Aliman5040
*Vaakuna Alçay-Alçabéhéty-Sunharette - Copyright Brieg
*Vaakuna Escudo de Etxebarri Espanja - Copyright SanchoPanzaXXI
*Vaakuna Basaburúa Mayor Espanja - Copyright SanchoPanzaXXI
*Vaakuna Chanteloup-les-Bois Ranska - Copyright Rinaldum
*Vaakuna Leiza Espanja - Copyright SanchoPanzaXXI
*Vaakuna Saint-Thégonnec Ranska - Copyright Brieg
*Vaakuna Otxandio Espanja - Copyright SanchoPanzaXXI
Euroopan vaakunataiteen synty

Aluksi kirjoitustaito oli harvinaista. Kehitettiin sinetti, jolla voitiin lyödä taikka puristaa allekirjoitus paperiin. Pieni sinetti ei riittänyt näkyväksi tunnukseksi lippuihin ja taistelukilpiin - ja siksi kehittyi värikäs vaakuna. Vaakunoiden käyttö alkoi Euroopassa 1000-luvulla ja vaakunoita esiintyi ihan alussa eniten ristiretkeläisten taistelukilvissä. Vaakunataidetta nimitetään heraldiikaksi.

Susi jolkottaa

Eggenstedt Saksa

Eggenstedt Saksa.
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***