|
SUSI VAAKUNOISSA
Valtimo Valtimo sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnan asukasluku on 2 486 - pinta-ala on 838,21 km², josta 37,76 km² on vesistöjä. Tutustu Valtimon kuntaan sen kotisivuilla! Valtimon kunnan vaakunakilpailupalkintolautakunnan ehdotuksen mukaisesti kunnanvaltuusto kokouksessaan 7.12.1951 valitsi kunnan vaakunaksi taiteilija Olof Erikssonin ehdotuksen "Hurtta". |
Valtimon vaakuna
Punaisessa kentässä hopeinen, kultavaruksinen susi pystyssä, saatteena seitsemän kultarahaa järjestettyinä 2 + 2 + 2 + 1. Vaakunan on sisäasiainministeriö 23.2.1952 antamallaan päätöksellä N:o 2411/K vahvistanut. "Kun kuntamme vaakunaan on taiteilija Olof Eriksson luonnehtinut kultavauksisen suden ja sen saatteeksi seitsemän kultarahaa, on taiteilija nähnyt siinä ikäänkuin metsäisien vaarojen seudun ja elinehtojen kovuuden, mutta samalla nuo kultarahat ovat kuvastamassa metsiemme rikkautta ja siitä seudun väestön saamaa toimeentuloa ja samalla kannustamassa meitä jokaista uhrautumaan ja yrittämään kotiseudullemme parasta ja hyvinvoinnin elpymistä, yleistä vaurastumista ja siten aina paremman päivän koittoa." |
|
|
Sipoo - Sibbo
Sipoo on kaksikielinen kunta Helsingin seudulla. Sen asukasluku on noin 18 000. Sipoon sudet olivat tunnettu käsite jo 1700-luvulla, mutta nimityksen alkuperä on hämärän peitossa. Osa sanoo, että nimitys tulee viikinkiä merkitsevästä sanasta ”varjäger”, toiset kertovat susista ”vargar”, joiden vuoksi naapuripitäjästä katosi lampaita. Susi oli useimpien mielestä itseoikeutetusti Sipoon vaakunan aihe, kun Sipoo sai kunnanvaakunansa 1950-luvulla, mutta kunnallisvaltuustossa oli ryhmittymä, joka katsoi, että susi oli liian julma. Runsaan väittelyn jälkeen pelokkaatkin antoivat periksi ja niin vaakuna vahvistettiin. |
Sipoon vaakuna
Mustaa taustaa vasten hopeinen sudenpää aaltoilevaksi muotoillun hopeisen parrun päällä. Kunnanvaakunan on suunnitellut heraldikko Olof Eriksson. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanvaakunan 16.6.1954. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan 25.2.1955. Tutustu Sipoon kuntaan sen kotisivuilla! |
|
|
|
|
|
| Lobez - Puola | Sankt Pölten - Itävalta | Escudo de Etxebarri - Espanja | Blason de la ville de Danjoutin - Ranska |
|
|
|
|
| Basaburúa Mayor - Espanja | Chanteloup-les-Bois - Ranska | Leiza - Espanja | Wulfen - Saksa |
|
Euroopan susivaakunoita
Euroopassa erityisen runsaasti susia vaakunoissa esiintyy Espanjassa, Saksassa ja Englannissa. Myös Ranskassa ja Italiassa susi on arvostettu vaakunaeläin. Ensimmäiset kirjalliset maininnat suden käyttämisestä vaakunassa ovat vuosilta 1308-1314. Ensimmäisten vaakunoiden sudet eivät näyttäneet täysin susilta - tämä johtui sekä lajitiedon puutteesta, että vaatimattomista piirustustaidoista. |
Susi vaakunaeläimenä
Susi on ollut jo keskiajalla Euroopassa varsin suosittu vaakunaeläin. Onhan se urheana ja viisaana, taisteluvalmiina eläimenä ollut mitä mainioin symboloimaan sekä hallitsijoiden että sukujen vaakunoissa näitä kunnioitettuja hyveitä ja ominaisuuksia. Koska vaakunoiden alkuperäkin on pitkälti ollut taisteluissa ja turnajaisissa, ovat petoeläimet - susi siinä mukana - olleet tässä yhteydessä erityisessä suosiossa. |
Saksan villimies voitti Lapin sudet
Lapin maakuntavaakunaa koristaa villi nuijamies. Kuningas Kaarle IX antoi aikanaan Lapin kreivikunnan vaakunan suunnittelun saksalaisen hoviarkkitehtinsa tehtäväksi. Tuohon aikaan Saksassa oli "wilder mann" eli villimies suurta muotia. Lapin maakuntavaakunassa voisi olla myös kaksi sutta. Sillä kilpaileva ehdotus, joka hävisi villimies-ehdotukselle, oli sinisellä tai valkoisella pohjalla kaksi taistelevaa keltaista sutta. |
|
|
|
|
| Wulkow - Saksa | Lycksele - Ruotsi | Kuningas Szapolyai - Unkari | Wolfisberg - Sveitsi |
|
|
|
|
| Wülflingen - Sveitsi | Windeby - Saksa | Saint-Thégonnec - Ranska | Otxandio - Espanja |
|
Vaakunasusien värit ja asennot
Vaakunoissa susien värien kirjo on suuri. On kirkkaan punaisia, keltaisia, valkoisia, mustia, ruskeita, vihreitä ja sinisiä - hopeisia ja kultaisia susia. Vaakunataiteen värien käytöllä on omat, kuhunkin vaakunaan liittyvät historialliset taustansa ja periaatteensa. Usein piirustuksellisestikin hyvin tyyliteltyjen susien väreissä ja muodoissa ei ole aina tarkoitus pyrkiä realistiseen esitykseen. Vaakunassa susi saa olla todellakin vaikka kirkkaan punainen. Susilla vaakunoissa asennot vaihtelevat. Susi voi seisoa neljällä taikka kahdella jalalla, se voi ikäänkuin kynsiä kahdella jalallaan seisten - se voi juosta, taikka kantaa saalista - se voi ulvoa taikka taistella. Joskus vaakunaan on kuvattu sudesta vain pää. 
Alçay-Alçabéhéty-Sunharette - Ranska. |
Italian kuninkaallisten ilmavoimien, Regia Aeronautican, osaston 51º Stormo Caccia - vaakuna vuosilta 1939-1940. Lähteet Kuntien ja kaupunkien sivustot Kustaa Vilkuna Valtimon kunnalliskertomus vuodelta 1959 Wolf Song of Alaska: The Use of the Wolf as an Emblem of Heraldry Creative Commons Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Vaakuna Lycksele/Ruotsi - Copyright Lycksele *Vaakuna Szapolyai Unkari - Copyright Steifer *Vaakuna Wolfisberg Sveitsi - Copyright Aliman5040 *Vaakuna Alçay-Alçabéhéty-Sunharette - Copyright Brieg *Vaakuna Escudo de Etxebarri Espanja - Copyright SanchoPanzaXXI *Vaakuna Basaburúa Mayor Espanja - Copyright SanchoPanzaXXI *Vaakuna Chanteloup-les-Bois Ranska - Copyright Rinaldum *Vaakuna Leiza Espanja - Copyright SanchoPanzaXXI *Vaakuna Saint-Thégonnec Ranska - Copyright Brieg *Vaakuna Otxandio Espanja - Copyright SanchoPanzaXXI |
Euroopan vaakunataiteen synty
Aluksi kirjoitustaito oli harvinaista. Kehitettiin sinetti, jolla voitiin lyödä taikka puristaa allekirjoitus paperiin. Pieni sinetti ei riittänyt näkyväksi tunnukseksi lippuihin ja taistelukilpiin - ja siksi kehittyi värikäs vaakuna. Vaakunoiden käyttö alkoi Euroopassa 1000-luvulla ja vaakunoita esiintyi ihan alussa eniten ristiretkeläisten taistelukilvissä. Vaakunataidetta nimitetään heraldiikaksi. 
Eggenstedt Saksa. |
| *** www.tunturisusi.com *** |