|
|
|
KALLO JA HAMPAAT
Suden hampaat
Sudella on näyttävät ja tehokkaat hampaat. Sen yläleuan kulmahampailla voi olla pituutta noin
23 - 25 mm ja alaleuan kulmahampailla vieläkin enemmän,
jopa hieman yli 30 mm.
Sudella 42 hammasta
Petoeläimillä on tyypillisesti 44 hammasta, mutta sudella niitä on 42.
Petoeläinten tyypillisestä hampaistosta sudelta puuttuu yksi poskihammas
yläleuan molemmilta puolilta. Vertailun vuoksi, ihmisellä
hampaita on 32 - kun niitä puolestaan koiralla on saman verran kuin sudellakin,
eli 42. Kuvasta erityisen selvinä
erottuvat pitkät kulmahampaat.
Hampaiden eriytyneitä tehtäviä
Petoeläinten ja sudenkin hampaiston muodostavat neljä
erilaista hammastyyppiä, joilla kullakin on omat erityiset tehtävänsä.
Viidentenä erityisenä hammastyyppinä petoeläimillä ovat raateluhampaat, joista
ne juuri ovat tunnettuja.
Etuhampaillaan susi irrottaa lihaa sopiviksi suupaloiksi, repien sitä
sekä suoraan saaliista, että leikellen
saaliseläimestään raateluhampaillaan repimiään palasia pienemmiksi etuhampaillaan.
Pitkät kulmahampaat
ovat tarkoitetut saalistustilanteessa saaliseläimen kiinnipitämiseen
ja surmaamiseen. Kulmahampaista onkin kehittynyt aikojen myötä
hyvin voimakkaat saaliin kiinnipitoaseet.
Väli- ja poskihampaat yhdessä muodostavat ruoan hienontamiseen tarvittavan
purumyllyn. Kaikkien hampaiden työskentelyä tehostaa leukojen suuri puruvoima.
Suden hammaskaava
Suden hammaskaava näyttää tältä:
E 3/3 - K 1/1 -
V 4/4 - P 2/3
Etuhampaita 12.
E=etuhammas, joita on yläleuassa molemmilla
puolilla 3, eli yhteensä 6 - ja
alaleuassa molemmilla puolilla 3, eli yhteensä 6. Yhteensä etuhampaita
kummassakin leuassa siten 12. (Kuvassa numero 1).
Kulmahampaita 4.
K=kulmahammas,
joita on yläleuassa molemmilla puolilla 1, eli yhteensä 2 - ja alaleuassa molemmilla
puolilla 1, eli yhteensä 2. Yhteensä kulmahampaita
kummassakin leuassa siten 4. (Kuvassa numero 2).
Välihampaita 16.
V=välihammas, joita on yläleuassa molemmilla
puolilla 4, eli yhteensä 8 - ja alaleuassa molemmilla puolilla 4, eli yhteensä
8. Yhteensä välihampaita
kummassakin leuassa siten 16. (Kuvassa numero 3).
Poskihampaita 10.
P=poskihammas, joita on yläleuassa molemmilla puolilla 2, eli yhteensä 4 -
ja alaleuassa molemmilla puolilla 3, eli yhteensä 6.
Yhteensä poskihampaita
kummassakin leuassa siten 10.
(Kuvassa numero 4).
Puruvoima
Suden leukojen puruvoimasta kertoo se, että se
on lähes kaksi kertaa
suurempi, kuin saksanpaimenkoiran puruvoima. Suuri puruvoima
mahdollistaa saalistustilanteessa lujan otteen ja syödessä
luiden tehokkaan murskaamisen.
Tarkkaa tietoa puruvoiman
maksimaalisesta suuruudesta ei ole olemassa. Tarhaoloissa suoritetussa
purutestissä susi puri voimalla 406 paunaa=184,16 kg/neliösenttimetri.
Voidaan hyvin olettaa, että susi kykenee puremaan myös selkeästi
suuremmallakin voimalla, kuin tässä suoritetussa testissä.
Maksimipuruvoiman voisi arvioida olevan ehkä noin 250 kg/cm².
Tämä on arvio ja puruvoiman tarkempi määritys vaatisi
enemmän purutestejä. Voimakkaimmin purevien koirien puruvoima
on noin 120 - 150 kg/cm².
Katso video purutestistä!
Raateluhampaat
Erityisesti tunnettuja petoeläimet ovat raateluhampaistaan,
joilla susikin raadellen leikkelee saaliistaan lihat irti luista.
Kaikki suden hampaat eivät ole raateluhampaita, vaan raateluhampaita
ovat vain ja ainoastaan tietyt hampaat: yläleuan viimeinen välihammas
ja alaleuan ensimmäinen poskihammas. Nämä hampaat ovat kehittyneet
muista hampaista poikkeaviksi, voimakkaiksi ja sahateräisiksi ns. raateluhampaiksi.
Viimeisen ylävälihampaan ja ensimmäisen
alaposkihampaan korkeat nystyt, terävät päät ja särmikkäät reunat sopivat toisiinsa
täydellisesti, ja ne toimivat tehokkaina lihanleikkureina. Ihmisellä nämä hampaat ovat
matalat ja soveltuvat ravinnon hienontamiseen, eivät raatelevaan leikkaamiseen.
Susi on pitkäkalloinen
Susi on pitkäkalloinen - sen kallo on dolikokefaalinen.
Kojootin ja suden kallot kuvissa sekä ylhäällä että alhaalla. Suden kallo on huomattavasti
leveämpi, suurempi ja jykevämpi. Ylemmässä kuvassa kojootti vasemmalla -
alemmassa edessä.
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä
Amazoniankoira *
Andienkettu *
Atamarankettu *
Bengalinkettu *
Brasiliankettu *
Darwininkettu *
Dingo *
Eteläafrikankettu *
Etiopiansusi *
Falklandinkoira *
Fennekki *
Harjasusi *
Harmaakettu *
Hiekkakettu *
Isoandienkettu *
Juovasakaali *
Kaliforniankettu *
Kettu *
Kit fox *
Kojootti *
Korsakki *
Korvakoira *
Kultasakaali *
Laulava uudenguineankoira *
Mustatäpläkettu *
Naali *
Pampakettu *
Preeriakettu *
Punasusi *
Ravustajakoira *
Sahelinkettu *
Savannikoira *
Suokoira *
Supikoira *
Tiibetinkettu *
Vaippasakaali *
Viidakkosusi *
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat tällä sivulla Copyright
Tambako the Jaguar
*Kuvat kojootin ja suden kalloista Copyright
Travis S.
*Ylin kuva kallosta Copyright J. Willard's Wolf Skull Information.
|
|
|
Tunturisuden susisivujen lähteitä
Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
|
Tunturisuden susisivujen lähteitä
Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.
Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.
|
|
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
|
|
|
