Susisivut
Suden hampaat

KALLO JA HAMPAAT

Suden hampaat

Sudella on näyttävät ja tehokkaat hampaat. Sen yläleuan kulmahampailla voi olla pituutta noin 23 - 25 mm ja alaleuan kulmahampailla vieläkin enemmän, jopa hieman yli 30 mm.

Suden hampaisto

Sudella 42 hammasta

Petoeläimillä on tyypillisesti 44 hammasta, mutta sudella niitä on 42. Petoeläinten tyypillisestä hampaistosta sudelta puuttuu yksi poskihammas yläleuan molemmilta puolilta. Vertailun vuoksi, ihmisellä hampaita on 32 - kun niitä puolestaan koiralla on saman verran kuin sudellakin, eli 42. Kuvasta erityisen selvinä erottuvat pitkät kulmahampaat.

Hampaiden eriytyneitä tehtäviä

Petoeläinten ja sudenkin hampaiston muodostavat neljä erilaista hammastyyppiä, joilla kullakin on omat erityiset tehtävänsä.

Viidentenä erityisenä hammastyyppinä petoeläimillä ovat raateluhampaat, joista ne juuri ovat tunnettuja.

Etuhampaillaan susi irrottaa lihaa sopiviksi suupaloiksi, repien sitä sekä suoraan saaliista, että leikellen saaliseläimestään raateluhampaillaan repimiään palasia pienemmiksi etuhampaillaan.

Pitkät kulmahampaat ovat tarkoitetut saalistustilanteessa saaliseläimen kiinnipitämiseen ja surmaamiseen. Kulmahampaista onkin kehittynyt aikojen myötä hyvin voimakkaat saaliin kiinnipitoaseet.

Väli- ja poskihampaat yhdessä muodostavat ruoan hienontamiseen tarvittavan purumyllyn. Kaikkien hampaiden työskentelyä tehostaa leukojen suuri puruvoima.

Suden hampaisto

Suden hammaskaava

Suden hammaskaava näyttää tältä:

E 3/3 - K 1/1 - V 4/4 - P 2/3

Etuhampaita 12. E=etuhammas, joita on yläleuassa molemmilla puolilla 3, eli yhteensä 6 - ja alaleuassa molemmilla puolilla 3, eli yhteensä 6. Yhteensä etuhampaita kummassakin leuassa siten 12. (Kuvassa numero 1).
Kulmahampaita 4. K=kulmahammas, joita on yläleuassa molemmilla puolilla 1, eli yhteensä 2 - ja alaleuassa molemmilla puolilla 1, eli yhteensä 2. Yhteensä kulmahampaita kummassakin leuassa siten 4. (Kuvassa numero 2).
Välihampaita 16. V=välihammas, joita on yläleuassa molemmilla puolilla 4, eli yhteensä 8 - ja alaleuassa molemmilla puolilla 4, eli yhteensä 8. Yhteensä välihampaita kummassakin leuassa siten 16. (Kuvassa numero 3).
Poskihampaita 10. P=poskihammas, joita on yläleuassa molemmilla puolilla 2, eli yhteensä 4 - ja alaleuassa molemmilla puolilla 3, eli yhteensä 6. Yhteensä poskihampaita kummassakin leuassa siten 10. (Kuvassa numero 4).
Susi

Puruvoima

Suden leukojen puruvoimasta kertoo se, että se on lähes kaksi kertaa suurempi, kuin saksanpaimenkoiran puruvoima. Suuri puruvoima mahdollistaa saalistustilanteessa lujan otteen ja syödessä luiden tehokkaan murskaamisen.

Tarkkaa tietoa puruvoiman maksimaalisesta suuruudesta ei ole olemassa. Tarhaoloissa suoritetussa purutestissä susi puri voimalla 406 paunaa=184,16 kg/neliötuuma. Voidaan hyvin olettaa, että susi kykenee puremaan myös selkeästi suuremmallakin voimalla, kuin tässä suoritetussa testissä.

Katso video purutestistä!

Raateluhampaat

Erityisesti tunnettuja petoeläimet ovat raateluhampaistaan, joilla susikin raadellen leikkelee saaliistaan lihat irti luista.

Kaikki suden hampaat eivät ole raateluhampaita, vaan raateluhampaita ovat vain ja ainoastaan tietyt hampaat: yläleuan viimeinen välihammas ja alaleuan ensimmäinen poskihammas. Nämä hampaat ovat kehittyneet muista hampaista poikkeaviksi, voimakkaiksi ja sahateräisiksi ns. raateluhampaiksi.

Viimeisen ylävälihampaan ja ensimmäisen alaposkihampaan korkeat nystyt, terävät päät ja särmikkäät reunat sopivat toisiinsa täydellisesti, ja ne toimivat tehokkaina lihanleikkureina. Ihmisellä nämä hampaat ovat matalat ja soveltuvat ravinnon hienontamiseen, eivät raatelevaan leikkaamiseen.

Kallot

Susi on pitkäkalloinen

Susi on pitkäkalloinen - sen kallo on dolikokefaalinen. Kojootin ja suden kallot kuvissa sekä ylhäällä että alhaalla. Suden kallo on huomattavasti leveämpi, suurempi ja jykevämpi. Ylemmässä kuvassa kojootti vasemmalla - alemmassa edessä.

Kojootti ja susi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat kojootin ja suden kalloista Copyright Travis S.
*Ylin kuva kallosta Copyright J. Willard's Wolf Skull Information.
Suden kallo
Suden kallo ja luuranko

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Paul Allais
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***